Perinteiset Jalostuspäivät käynnistyivät perjantaina 8.3. Killerin raviradalla.
Eläinlääkäri Tiina Eskosen luennolla pohdittiin, mitä ottaa huomioon tamman kotisiemennyksessä. Eskonen muistutti, että silloin kun tamma on terve, sillä on säännöllinen kiimakierto, ja jalostusketju orivalinnasta sperman siirtoon ja eläinlääkäripalveluihin toimii, voi kotitallisiemennys olla toimiva vaihtoehto. Ongelmallisten tammojen siemennykset kannattaa hoitaa siittolassa, jotta tiineystulokset olisivat paremmat.
Lounaan ympärillä perehdyttiin jalostuksen perusteisiin Suomen Hippoksen jalostusasiantuntija Susanna Backin ja jalostusagronomi Katariina Mäen puheenvuoroissa. Kumpikin korosti perinnöllisen monimuotoisuuden tärkeyttä, sukusiitoksen aiheuttamia riskejä sekä jalostusurosten/-oriiden monipuolisen käytön merkitystä. Mäki havainnollisti myös koirajalostuksen puolelta, kuinka käyttökoirajalostus on terveellisemmällä pohjalla kuin ulkomuotojalostus, kun huomioidaan, ettei käyttöominaisuuksia liioitella tai jalosteta epäviisaasti.
Perjantain päätteeksi puheenjohtajatuomari Jenni Timlin avasi näyttelykauden 2023 tilastoja näyttelykauden 2023 tilastoja ja lopuksi palkittiin perinteiseen tapaan edellisvuoden näyttelykauden parhailla rakennepisteillä palkittuja tammoja.
Lauantaina Jalostuspäivät jatkuivat Keski-Suomen hevosjalostusliiton puheenjohtajan Heikki Kankaisen herättelyllä hevosjalostusliittojen ja alan toimijoiden roolista. Kankainen muistutti, että jokaisen on huolehdittava lajista ja positiivisesta asenteesta. Jokaisen tulisi olla vieläkin aktiivisempi ja miettiä: mitä minä voisin tehdä alan hyväksi?
”Esimerkiksi kimppakasvattaminen – Voisiko siinä olla meille uusi voima kasvatukseen? Kuka ottaa haasteen vastaan?”, Kankainen haastoi yleisöä.
Päivän ensimmäisestä asiantuntijaluennosta vastasi eläinlääkäri Antero Tupamäki. Tupamäki käsitteli luennollaan rakennevirheistä koituvia ontumis- ja kestävyysongelmia kilpahevosilla, mutta korosti, että hevonen on kokonaisuus, johon liittyy rakenteen lisäksi paljon muutakin.
”Esimerkiksi hevosen liikkeestä osa tulee toki rakenteesta, mutta vaikka kuinka arvioi hevosen rakennetta paikallaan, niin kun hevonen liikkuu ravissa tai kilpailuvauhdissa, muutos arvioituun voi olla merkittävä. Hevosen liike voi olla erinomainen esimerkiksi jalka-asennoista huolimatta”, Tupamäki muistutti.
Rakenteen arvioissa Tupamäki nosti esiin myös suomenhevosen jalostustyön.
”Suomenhevosten kantakirjaamisarvostelussa on aina kiinnitetty erityistä huomiota kavioihin ja suomenhevosella onkin keskimäärin hirveän hyvät kaviot, jotka vastaanottavat hyvin rasitusta. Ero on merkittävä suomenhevosen eduksi muihin rotuihin verrattuna ja tässä voi ajatella, että jalostuksessa huomion kiinnittäminen kavioihin on tuonut tulosta.”
Liikuntafysiologian opiskelija, kengitysseppä ja harrastajavalmentaja Jyri Hellevuo avasi Tupamäen jälkeen tieteellisen tutkimuksen merkitystä raviurheilulle sekä tutkimustaan ravihevosten laktaattitasojen määrittelystä.
”Tutkimusta hevosen valmennuksesta on tehty hirveän vähän. Ravihevosille niitä on tehty noin 15 kappaletta 80-luvulta lähtien. Jos tieteen avulla voidaan osoittaa mitä tehdään ja miten se vaikuttaa hevosen hyvinvointiin, voidaan myös osoittaa, että toimimme kestävästi, jos eläinten käyttöä urheilussa kyseenalaistetaan”, Hellevuo perusteli.
Laktaattitasojen määrittelyn osalta Hellevuo kertoi, että tällä hetkellä havainnot tukisivat sitä, että kahden kilometrin portailla suoritettu testi vaikuttaa luotettavalta määrittää laktaattikynnykset hevosille. Tutkimusta käytännön valmennukseen soveltamalla voidaan määrittää mm. hevoselle sopivat valmennussuunnitelma, tehoalueet ja harjoitusintensiteetit.
”Kestävyyslajeissa riippumatta oikea suhde näyttäisi olevan myös hevosilla se, että kevyttä peruskestävyystreeniä on 80 % ja korkean intensiteetin harjoittelua 20 %. Ravihevosten valmennuksessa haaste jo ajankäytöllisesti ei yleensä ole liian vähäinen korkean intensiteetin treeni, vaan riittävä peruskestävyystreeni”, Hellevuo pohti.
Lauantai-iltapäivässä saatiin vielä aimo annos rakennearvostelutietoa puheenjohtajatuomari Outi Ruottiselta. Pelkän rakenteen perusteella ei voida arvioida, tuleeko hevosesta menestyvää kilpahevosta. Rakenne on kuitenkin yksi merkittävä osatekijä ja biomekaniikan perusta.
“Mitä mittaat, sitä voit parantaa. Rakennearvostelu on osa vastuullista jalostusohjelmaa. Eläinten hyvinvoinnin kannalta se auttaa tavoitteessa pitää rotu terveenä. Lisäksi se tuottaa myös populaatiotasolla tärkeää dataa”, Ruottinen kertoi.
Lisäksi Ruottinen pohti rakennearvostelun tulevaisuuden näkökulmasta, voitaisiinko tulevaisuudessa hyödyntää entistä enemmän teknologiaa ja tekoälyä arvostelussa, joka vähentäisi inhimillisen katseen vaikutusta, miten saataisiin enemmän hevosia arvosteluun ja missä arvosteluja voitaisiin järjestää. Ehdotukset herättivät yleisössä kiinnostuneita kommentteja ja Suomen Hippoksen asiantuntija Kimmo Lampinen totesi Hippoksen tekevän keskustelusta analyysiä kehitystyötä varten.
Päivän päätti paneelikeskustelu, jossa hevoskasvattajat Saara Mäkinen, Susanna Raevaara ja Eeva-Liisa Penttilä avasivat kokonaisvaltaisesti sekä omaa kasvattajafilosofiaansa että käytännön toimenpiteitä jalostusvalinnoista varsomiseen ja varsan myyntiin.
Tamman valinnassa kaikki arvottivat sukua tärkeimpänä valintakriteerinä.
Eeva-Liisa Penttilä peilasi jalostusvalintoja niin ratsu- kuin ravihevosjalostuksen kautta.
“Ratsupuolella emälinjan yhdistelmien löytäminen on vaikeampaa. Ravihevosissa tietoa on enemmän saatavilla ja se on helpompaa. Ratsupuolella taas korkeaa sukusiitosprosenttia on helpompi välttää”, Penttilä eritteli.
Orivalinnoissa kaikki korostivat jälkeläisnäyttöjä luotettavimmaksi mittariksi valinnoille, mikäli oriilla on jälkeläisiä.
“Mikäli jälkeläisnäyttöjä ei juuri ole, oriin emälinja ja kilpailusuoritukset merkitsevät”, Susanna Raevaara kertoi.
Kaikki kertoivat käyttävänsä Heila-jalostusjärjestelmää valintojen työkaluna.
“Heilan edistynyt haku on hyvä työkalu. Suomenhevosten sukusiitosprosentti on haaste, kun kaupallisuuttakin on ajateltava. Olisi hienoa, jos erisukuinen ori menestyisi, jotta saataisiin suomenhevosjalostukseen lisää kaupallisesti kiinnostavia valintoja”, Saara Mäkinen pohti.
Jalostuspäivät keräsivät tänä vuonna paikan päälle yli 120 kuulijaa.
Parhailla rakennepisteillä jalostusarvostelussa 2023 palkitut
JUOKSIJASUUNNAN SUOMENHEVOSTAMMAT
1 Suvelan Unelma 246001S00161953
Viesker – Tähtihaave, Tutuari
Kasvattaja Kyösti Hedman
Omistaja Talli Unelma Onnesta, Kouvola
Yhteensä 50,5 pistettä, ennätys 24,9 aly
2 Lainaks 246001S00151363
Metkutus – Visa-Tähti, Saran Salama
Kasvattaja Juha-Matti Paavola
Omistaja Silja-Maaria Järvelä, Kokkola
Yhteensä 50,0 pistettä, ennätys 26,9 ke
3 Vivakka 246001S00151549
Viesker – Turlakka, Turo
Kasvattaja ja omistaja Erkki Tuomaala, Lapua
Yhteensä 49,5 pistettä, ennätys 25,1 aly
LÄMMINVERISET RAVIHEVOSTAMMAT
1 Edgeuptotop S-18-1803
Prodigious – Edella, Pearsall Hanover
Kasvattaja Wall Åke A & Mona, Ruotsi
Omistaja Talli Pate, Kerava
Yhteensä 49,0 pistettä, ennätys 11,8 aly
2 Facebook Am S-15-3344
Dust All Over – French Belle, Love You
Kasvattaja Am Bloodstock AB, Ruotsi
Omistaja Salmela Emmi & Severi, Raahe
Yhteensä 48,5 pistettä, ennätys 15,8 aly
3 Massive Shine 246001L00181094
Muscle Massive – Baby I’m Bad News
Kasvattaja Juha Jokiranta
Omistaja Jokiranta Juha & Vihervuori Jenni, Kouvola
Yhteensä 48,0 pistettä, ennätys 12,8 aly
Rakennepisteisiin lasketaan tyyppi, runko, jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys, kaviot, luonne, liikkeet. Tasapisteissä sijoituksen ratkaisee ennätys.