Suomen Hippos kysyi maaliskuussa aktiivisilta ja kasvatustoiminnan jo lopettaneilta hevoskasvattajilta kasvatustoiminnan motiiveista, haasteista ja toiveista. Tulevaisuuden kannalta vastauksissa korostuu odotetusti tarve pystyä tarjoamaan kirkkaampi näkymä kasvatuksen vetovoimaan ja jatkuvuuteen.
”Kotimaisen hevoskasvatuksen elinvoimaisuus on Suomen Hippoksen strateginen valinta, ja me osaltamme haluamme teoilla luoda uskoa tulevaan. Hippoksen hallituksen maaliskuussa linjaama, yhteensä miljoonan euron lisäpanostus seuraavan kolmen vuoden aikana nuorten hevosten palkintoihin ravikilpailuissa on askel tässä, ja näkymää tulee kirkastaa myös pidemmälle”, kasvattamisen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen pohtii.
Tavoitteena hyvä hevonen – ja aika usein itselle
Suomessa hevoskasvatus on pääasiassa pienimuotoista ja sitä tehdään usein omaan tarpeeseen. Suurin osa vastaajista oli kaikissa kasvattajaryhmissä kasvattanut alle 10 varsaa ja useimmiten omistuksessa oli vain 1 tamma. Kaikkien aktiivisten kasvattajaryhmien vastauksissa korostui halu saada varsa omasta tammasta tai oriista ja myös halu kasvattaa omaan käyttöön sopiva hevonen.
Erityisesti jo kasvatustoiminnan lopettaneiden ratsukasvattajien motiivina oli useimmiten ollut halu kasvattaa omaan käyttöön sopiva hevonen (88%).
”FWB-hevosilla on hyvä maine, mikä tukee myös pienkasvatustoimintaa. Pidän hienona asiana, että meillä on rohkeutta kasvattaa hevosia omaan käyttöön, sillä se voi toimia ponnahduslautana myös laajemmalle kasvatustoiminnalle”, Lampinen kertoo.
Halu kasvattaa suurkilpailumenestyjä oli korostunein motiivi lämminveristen ravihevosten aktiivikasvattajilla (88 %), juoksijasuuntaisten suomenhevosten kasvattajilla (80 %) sekä aktiivisilla ratsukasvattajilla (75 %).
”Jo toiminnan lopettaneiden kasvattajien vastauksissa suurkilpailumenestyksen motiivi oli kaikissa ryhmissä matalampi kuin aktiivisilla kasvattajilla. Tässä näkynee omat kokemukset tavoitteen vaikeudesta. Mutta vaikka tiedämme, ettei menestyjän kasvattaminen ole aina helppoa, on hienoa huomata, että tavoite suurkilpailumenestyksestä kannattelee laadukasta hevoskasvatusta”, Lampinen pohtii.
Taulukko 1. Halu kasvattaa suurkilpailuissa menestyvä hevonen, erittäin merkittäväksi koki:
| Kasvattajaryhmä | Aktiivinen kasvattaja | Jo toiminnan lopettanut |
| Lämminverinen ravihevonen | 88 % | 39 % |
| Juoksijalinjan suomenhevonen | 80 % | 39 % |
| Ratsu | 75 % | 38 % |
| Ratsulinjan suomenhevonen | 52 % | 23 % |
| Pien- tai työhevoslinjan suomenhevonen | 15 % | 3 % |
| Ratsuponi, islanninhevonen tm. | 56 % | 21 % |
Varsan kehitys kiinnostaa, suomenhevosen säilyminen on kunnia-asia
Kiinnostus seurata varsan kehittymistä nousi kaikissa kasvattajaryhmissä erittäin merkittäväksi motiiviksi (yli 82 % koki tämän erittäin merkittäväksi kaikissa vastaajaryhmissä). Lisäksi suomenhevoskasvattajien kommenteissa korostui suuri halu ylläpitää kansallista hevosrotuamme suomenhevosta. Taloudellinen menestys ei ollut millekään kasvattajaryhmälle tärkein motiivi. Taloudellinen menestys merkitsi eniten juoksijasuunnan suomenhevosten aktiivikasvattajille, joista 41 % koki taloudellisen menestyksen motiivina erittäin merkittäväksi.
”Suomessa hevoskasvattaja ei tee kasvatustoimintaa puhtaasti ansaintamielessä, vaan kiinnostuksesta hevoseen. Samalla vastaukset kertovat varmasti realistisista odotuksista taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta”, Lampinen toteaa.
Taulukko 2. Taloudellinen menestys myynnin/kilpailutulojen kautta, ei merkittäväksi koki:
| Kasvattajaryhmä | Aktiivinen kasvattaja | Jo toiminnan lopettanut kasvattaja |
| Lämminverinen ravihevonen | 43 % | 43 % |
| Juoksijalinjan suomenhevonen | 22 % | 50 % |
| Ratsu | 47 % | 76 % |
| Ratsulinjan suomenhevonen | 60 % | 73 % |
| Pien- tai työhevoslinjan suomenhevonen | 60 % | 86 % |
| Ratsuponi, islanninhevonen tm. | 62 % | 80 % |
Huolena kannattavuus ja toiveena kirkkaampi kuva tulevaan
Haasteita kasvattajan arkeen tuo vastaajien mukaan ennen kaikkea toiminnan kannattavuus. Kaikissa kasvattajaryhmissä koettiin, että pääosin varsat myytiin hintaan, joka kattoi varsan kulut, mutta ei välttämättä tamman ja varsan yhteenlaskettuja kuluja. Vain harvempi kuin joka kymmenes koki, että myyntihinta kattoi myös pääomakuoletukset.
”Vaikka kasvatusta ei tehdä rahan takia, voi taloudellinen tilanne tulla myös ymmärrettävästi vastaan. Kasvatuksen tuet koettiin vastaajien mukaan erittäin merkittäviksi, sillä ne antavat luotettavan pohjatason sekä vahvistavat uskoa siihen, että yhteiskunnan näkökulmasta toiminnan halutaan säilyvän. Koen voimakkaasti, että Hippoksen pitää viedä tätä viestiä myös yhteiskunnallisella tasolla eteenpäin ja samalla hyödyntää kaikki keinot, joilla voimme lisätä varsojen vetovoimaisuutta ja säilyttää kotimaisen kasvatuksen arvostusta”, Lampinen jatkaa.
Sekä lämminveristen ravihevosten kasvattajat (53 %) että juoksijasuuntaisten suomenhevosten kasvattajat (44 %) arvostivat kasvattajapalkkioiden lisäksi myös nuorten hevosten palkkioiden korotuksia.
Suomen Hippoksen hallitus linjasi maaliskuussa kilpailuvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti, että nuorille hevosille kohdistetaan lisää palkintorahaa vuosina 2024 ja 2025 kumpanakin 300 000 euroa ja vuonna 2026 400 000 euroa. Rahat jaetaan molempien rotujen nuorten- ja tammasarjoissa niin, että 2 000 euron ykköspalkintoja korotetaan noin 70 lähdössä 4 000 euroon. Korotus kohdistetaan lähinnä sellaisiin sarjoihin, jotka suunnataan jo uransa aloittaneille ns. nollasarjoista hieman korkeammalle tasolle nousseille hevosille.
”Ajattelen, että erityisesti nuoret suomenhevostammat ovat olleet ”palkkakuopassa”, jota korotuksilla voitaisiin nyt paikata. Suomenhevonen on kuitenkin meidän kruununjalokivemme raviurheilun ja hevoskasvatuksen tulevaisuustyössä”, Lampinen kommentoi.
Kasvatustoiminnan lopettamisen syynä kustannukset – Heila-jalostusjärjestelmä tukee erityisesti suomenhevoskasvattajia
Kustannukset sekä epävarmuus siitä, saisiko varsat myytyä koettiin myös suurimmiksi esteiksi kasvatustoiminnan uudelleen aloittamiseksi kasvattamisen jo lopettaneiden ryhmissä. Lisäksi vaikuttivat etenkin kasvattajan oma ikä sekä haaste löytää riittävän hyvä siitostamma.
Suomen Hippoksen palveluista Heila-jalostusjärjestelmää piti hyvänä välineenä kasvatuksen tueksi etenkin ratsu- ja juoksijalinjan suomenhevoskasvattajat (65 %) sekä pien- ja työhevossuunnan kasvattajat (70 %). Näissä käyttäjäryhmissä Heilan käyttö oli myös aktiivisinta. Muissa käyttäjäryhmissä Heilaa oli käyttänyt noin puolet vastaajista.
Avoimissa kommenteissa nostettiin esiin myös eläinlääkäripalveluiden saamisen vaikeus kotitallille sekä eläinlääkäreiden ja siittolapalveluiden hintataso. Lisäksi yhteispihattoja ja yhteislaitumia toivottiin kasvattajien avuksi.
Kysely toteutettiin maaliskuussa 2023 verkkokyselynä lähettämällä se sähköpostitse vuoden 2019 jälkeen varsan kasvattaneille henkilöille sekä hevosjalostusliittojen yhteystiedoista kerätyille jo toiminnan lopettaneille kasvattajille. Siihen vastasi 1 697 suomalaista hevoskasvattajaa.
Lisätietoja:
Kasvattamisen ja omistamisen yksikön johtaja Kimmo Lampinen, kimmo.lampinen@hippos.fi tai p. 040 617 6520
Tarkennettu 25.4. klo 15.34 kyselyn vastaajien määritelmää.