Hevosten läpi elämän kestävästä hyvinvoinnista huolehtiminen alkaa jalostusominaisuuksien arvioinnista. Monipuoliset ja monivaiheiset jalostusarvostelut ovat työkalu, jolla varmistetaan, että oriit ovat terveitä ja sekä rakenteeltaan, omaisuuksiltaan että luonteeltaan käyttötarkoitukseensa sopivia.
Ratsuoripäivillä nähdään 1.-3.4. yhteensä 21 oritta, jotka hakevat jalostukseenkäyttöoikeutta suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen ja suomalaisen ratsuponin kantakirjaan, sekä suomenhevosen ratsu- ja pienhevossunnalle. Jalostusarvostelussa oriit arvioidaan niin rakenteen, terveyden, suvun kuin aiempien suoritustensa sekä suorituskyvynkokeen kautta – tarkoituksena varmistaa niiden kelpoisuus jalostuskäyttöön.
Hevosjalostuksella pyritään siihen, että jokainen sukupolvi on edellistä parempi käyttötarkoituksessa, johon eläin on kasvatettu. Oriiden jalostusarvostelu ei ole ulkonäkökilpailu, vaan kokonaisvaltainen arviointi yksilön ominaisuuksista. Ratsuhevosen kohdalla arvostetaan rakennetta, kestävyyttä sekä tietysti luonnetta, jotka kaikki yhdessä tekevät hevosesta suorituskykyisen urheilijan.
“Nuorten hevosten kouluttaminen ja eteenpäin vieminen tulee tehdä ammattitaitoisesti, jotta saadaan pitkäikäisiä ja kestäviä kilpahevosia. Jalostukseen tarjottavien oriiden osalta korostuvat terveys, hyvä ratsastettavuus sekä käyttösuuntauksen kannalta suotuisa rakenne ja liikemekaniikka”, kertoo jalostusjohtaja Minna Mäenpää Suomen Hippoksesta.
Monipuolinen testaus valottaa oriin ominaisuuksia kattavasti
Ennen kuin päästään itse jalostusarvostelutilaisuuteen, oriista ja niiden suvuista kerätään laajasti tietoja, jotka orilautakunnat käyvät huolella läpi. Myös rotuyhdistykset antavat ennakkoon lausuntonsa oriiden suvuista ja arvioivat niiden merkitystä suomalaisen jalostuksen näkökulmasta. Aiemmin jalostukseen hyväksytyn oriin osalta otetaan huomioon myös sen jälkeläisten suoritukset. Niin ikään oriiden oma valmistautuminen jalostusarvosteluun alkaa jo kuukausia ennen varsinaista tapatumaa.
“Oritestissä suoritettavia osakokeita varten on valmistauduttava huolella. Hyvä valmistelu antaa oriille reilun mahdollisuuden suoriutua testissä, jolloin sen itseluottamus ja innokkuus tehtäviä kohtaan säilyy ja myös arviointi on huomattavasti helpompaa”, taustoittaa Suomen Hippoksen jalostusassistentti Sanna Uotila. ”6-vuotiaat ja vanhemmat oriit korvaavat suorituskyvynkokeen kilpailutuloksilla, jotka on pitänyt kerätä jo viime kaudella.”
Terveysominaisuudet ovat tärkeä osa jalostukseen hyväksyttävien oriiden arviointia. Jalostusarvostelu alkaa jo ennen ilmoittautumista röntgenkuvien analysoinnilla. Eläinlääkäri jatkaa tarkastusta heti oripäivien aluksi hevostarkastuksella: ori käydään läpi yleisen terveydentilan osalta, purenta tarkistetaan sekä liikkeet kovalla alustalla ja pehmeämmällä pohjalla juoksutettaessa. Eläinlääkäri myös seuraa oriiden suorittamista koko testin ajan.
Koronarajoitusvuosilta käyttöön on jäänyt toimintamalli, jossa orilautakunta on mukana hevostarkastuksessa ja rakennearvostelu tehdään samassa yhteydessä. Rakennearvostelussa arvioidaan rotukohtaisesti rakenneominaisuuksia käyttäen rinnakkain lineaarista ja numeerista arviointia. Lisäksi tuoteselosteeseen kuuluu sanallinen arviointi hevosen rakenneominaisuuksista. Rakennearvostelun jälkeen ratsuoriit siirtyvät ikäluokan ja jalostussuunnan mukaisesti suunniteltuun suorituskyvyn arviointiin.
”3-vuotiaat esteoriit irtohyppäävät kahteen kertaan, ja 4-5 -vuotiaat oriit nähdään ratsastettuina kahdesti: oman sekä testiratsastajan alla. Monivaiheisen testin etuna on, että saman oriin suorituksia voi seurata useampana päivänä, ja laajan testin kautta varmistetaan, että oriiden ominaisuudet saadaan arvioitua luotettavasti”, Uotila valottaa. ”Ratsuponijalostukseen tarjottavilla oriilla luonneominaisuudet ovat ensisijaisen tärkeitä. Ne tekevät yleisen oritestin, joka pitää sisällään yhden ratsastuskerran enemmän kuin ratsuhevosilla. Vanhemmilla oriilla tulee olla kilpailutuloksia myös poniratsastajan kanssa. Toki 3-vuotiaat ponioriit eivät vielä esiinny ratsastettuina.”
Kun 4-vuotias tai vanhempi ratsuori on riittävän laadukas ja se hyväksytään jalostusarvostelussa, se saa jalostukseenkäyttöoikeuden loppuiäkseen. 3-vuotiaat ratsuoriit voivat saada jalostukseenkäyttöoikeuden kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen niiden tulee saapua uuteen suorituskyvynkokeeseen.
Jalostusarvostelussa hyväksytty ratsuori merkitään joko jalostusluokkaan I tai jalostusluokkaan II. I-luokan ori tarvitsee vain yhden eli niin sanotun yleisen orilisenssin astutuskautta kohden. II-jalostusluokan oriin kohdalla lupa haetaan ja maksetaan jokaiselle nimetylle tammalle erikseen eli niillä on käytössä tammakohtainen orilisenssi.
Suomenhevosilla painoarvoa myös geenien monipuolisuudella
Myös suomenhevosten kohdalla asiantuntijoista koostuva lausuntoryhmä käy ennen jalostusarvostelutapahtumaa läpi oriiden taustatiedot niin suvun kuin suoritusominaisuuksien osalta. Lausuntoryhmän työn tuloksena syntyy sanallinen arviointi oriista. Arvioinnilla ei ole vaikutusta oriiden jalostukseen hyväksymiseen, vaan se tarjoaa lisäinformaatiota kasvattajien käyttöön arvostelulautakunnan arvioinnin lisäksi.
“Tärkeä osa jalostusarvostelua on arvioida oriita myös populaation monimuotoisuuden ja elinvoiman näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sukulinjat, sukusiitos sekä sukukatokertoimet”, kertoo jalostusjohtaja Minna Mäenpää. ”Suljetuilla roduilla, kuten suomenhevosella geneettinen monimuotoisuus vähenee ajan myötä. Jalostusvalinnat kuitenkin määrittelevät, millä vauhdilla muutos tapahtuu.”
Geneettinen monimuotoisuus on sijoitus rodun tulevaisuuteen: geenien monipuolisuus lisää rodun elinvoimaominaisuuksia ja luo vaihtoehtoja jalostusvalintoihin haluttujen ominaisuuksien tavoittelemiseksi. Varsamäärien kasvu olisi jo sinällään turva monimuotoisuudelle. Minna Mäenpää näkeekin jalostusarvostelutilaisuudet hyvänä palveluna myös varsottamista suunnitteleville tammanomistajille.
“Geneettinen monimuotoisuus on huomioitu myös uudistuneessa suomenhevosten jalostusohjelmassa, jossa aiempi työhevossuunta on laajennettu työ- ja käyttöhevossuunnaksi. Tämän kautta toivotaan lisää yksilöitä mukaan jalostusarvosteluun.”
Jalostusarvostelutilaisuudessa ratsusuunnan oriit sekä ja ratsastettavuudella arvioitavat pienhevosoriit suorittavat jalostusarvostelussa askellajikokeen oman ja testiratsastajan kanssa sekä estekokeen oman ratsastajan kanssa. Nuorimmat ikäluokat suorittavat irtohypytyskokeen. Ajettavuudella arvioitavan oriin käyttökokeeseen kuuluvat ajokoe oman ja testiajajan kanssa sekä laukan arvostelu liinassa juoksutettuna.
Mikäli ori täyttää jalostussuunnan suoritus-, rakenne- ja terveydentilavaatimukset, palkitaan se suoritustulosten mukaisesti I, II tai III palkinnolla. Oriille myönnetään toistaiseksi voimassa oleva jalostukseenkäyttöoikeus.
Kotimainen hevosjalostus luo edellytyksiä koko hevosalan vetovoimaisuudelle
Niin kotikatsomossa kuin paikan päällä kannattaa jalostusarvostelun seuraamisen työkaluksi ottaa myös Suomen Hippoksen Heila-jalostusjärjestelmä. Heilasta löytyvät paitsi oriiden tiedot ja sukutaulut, myös testiparitustyökalu yhdistelmien suunnitteluun – hyviä asiantuntija-artikkeleita unohtamatta!
“Tänä vuonna Ratsuoripäivillä lämminveristen ratsuhevosten orikattaus painottuu estehevosiin. Se mikä erityisesti ilahduttaa, ovat oriiden takaa löytyvät laadukkaat eurooppalaiset suoritussuvut”, pohjustaa Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. ”Suomenhevosoriiden osalta suvuista korostuu monipuolisuus ja mukana on useita vahvoja suoritusnäyttöjä antaneita oriita.”
Ratsuoripäivät huipentuvat oriiden palkitsemiseen ja tulosten julkistamiseen ratsuhevosten, ratsuponien ja suomenpienhevosen osalta lauantaina, ratsusuunnan suomenhevoset palkitaan sunnuntaina. Rakennearvostelun ja suorituskokeiden pisteet kirjataan Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmään, ja kun lausunnot on tarkastettu, ne kirjataan kokonaisuudessaan myös Heppaan. Kaikki oriiden arvostelutulokset ovat julkisia.
“Näyttelyt eivät olisi mahdollisia ilman asialleen omistautuneita ja siihen panostavia hevosenomistajia ja kasvattajia. Omistajien ja kasvattajien sitoutuminen mahdollistaa osaltaan sen, että suomalainen hevosala ja hevosurheilulajit kehittyvät, menestyvät jatkossakin ja innostavat mukaan yhä uusia kiinnostuneita”, kiittää Minna Mäenpää.
Lisää Ratsuoripäivistä:
Ratsuoripäivillä 2022 – uutinen
Ratsuoripäivät 2022 – tapahtumasivu
Ratsuoripäivät 2022 – lipunmyynti