Keskiviikkona 27.2.2019 tulee kuluneeksi 100 vuotta raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen edeltäjän, Suomen Ravirenkaan, perustamisesta. Ravirengas tai ”Rengas” kuten järjestöä sen voiman päivinä kutsuttiin, on monin tavoin määrittänyt hevoskentän kehitystä. Työn jälki näkyy yhä suomalaisessa 2020-lukua lähestyvässä hevostaloudessa.
Suomen Ravirenkaan perustamisesta tehtiin periaatepäätös Viipurissa 27.2.1919 pidetyssä hevosseurojen kokouksessa. Taustalla oli tarve yhtenäistää 1900-luvun alun tuolloin yksityiseksi kutsuttua hevosseurojen ravitoimintaa, joissa kukin seura pelasi omilla säännöillään ja tavoillaan. Tapaamiseen oli kutsuttu raviseurojen edustajia pohtimaan raviurheilun tulevaisuutta ja perustamaan yhdistys, keskusseura, joka kokoaisi raviurheiluseurat yhdenmukaiseen toimintaan raviurheilun kaikenpuoliseksi edistämiseksi Suomessa. Perustajajäsenet, viisi raviseuraa ja 55 henkilöjäsentä, määrittivät Ravirenkaan tavoitteeksi koota, yhteenliittää ja ohjata niitä seuroja ja yhdistyksiä, joiden päämaalina on hevostemme kehittäminen erittäinkin raviurheilun alalla.
Ravirenkaan synty oli osa suomalaisen hevoskentän organisoitumista. Jo 1905 Keisarillinen Senaatti oli antanut julistuksen perustaa Suomeen hevosjalostusliittoja, joiden jäseniksi liittyivät maanviljelysseurat ja -yhdistykset sekä paikalliset hevostalousyhdistykset. Hevosjalostusliitot olivat julkisen vallan hevoskentän rakentamista ja Ravirengas taas kansalaisyhteiskunnan, vapaan ravikilpailutoiminnan järjestäytymistä.
Ravirenkaan työllä on kytköksensä nykyiseen suomalaiseen hevoskenttään ainakin kolmella ulottuvuudella. Niin hevospelaamisella ja lämminveriurheilulla sosiaalista todellisuutta, omaa elämäämme, muokkaavina käytäntöinä kuin Suomen Hippoksella hevoskentän merkittävimpänä instituutiona on selkeä kytkös Ravirenkaaseen. Näin tuo 100 vuotta sitten tehty päätös vaikuttaa yhä siihen, miltä tämän päivän suomalainen raviurheilu ja koko hevostalous näyttäytyvät ulospäin.
Ravirengas tavoitteli heti toimintansa alusta alkaen tuolloin jo muissa pohjoismaissa käytössä olleita oikeuksia organisoida raveihin rahasta pelaamista. Ensimmäiset totoravit Ravirengas järjesti itse 1928. Seura ja myöhemmin sen jäsenyhdistykset vastasivat totoravien järjestämisestä vuoden 1973 alkuun asti.
Tammikuun 1955 venäläisravien sytyttämä lämminveritaistelu, kiistely siitä, voiko suomalaisissa raveissa ajaa kilpaa suomalaisten omistamilla lämminverihevosilla vai onko tyytyminen kotimaisen rodun kilvoitteluun, hallitsi Ravirenkaan toimintaa vuodet 1955–1959. Taisto päättyi lämminveristen voittoon, paljolti Ravirenkaan johtoa ohjailleen, yhteisön kunniajäseniksi 1958 kutsutun, tasavallan presidentti Urho Kekkosen toimien ansiosta. Lämminveristen tulon myötä myös julkinen valta hyväksyi suomenhevosen jalostamisen pääosin urheilun ja viihteen tarpeisiin.
Suomalaisen maatalousalan uudelleenjärjestelyn yhteydessä hevosjalostuksesta vastannut julkisen vallan jatke, Hevostalouden Keskusliitto, ja kansalaisyhteiskunnan Suomen Ravirengas fuusioituivat 1973 hevosalan yhteiseksi keskusjärjestöksi, Suomen Hippokseksi. Ravirengas toi liittoon niin hevosalan käyttövoiman, totopelit, kuin kaviouran esiintyjät, ravihevoset. Suomen Hippos syntyi 17 hevosjalostusliiton ja 64 raviseuran allekirjoituksin, ja se loi pohjan 2020-luvun merkittävimmälle hevoskentän instituutiolle.
Ravirenkaan perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta ensi viikon keskiviikkona 27.2.2019. Vermon keskiviikkoraveissa merkkipäivä huomioidaan nimikkolähdöllä.
Tekstin on kirjoittanut yhteiskuntatieteiden maisteri ja Tampereen Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Mahlamäki.
Lähteet: Suomen Ravirengas (1969): Suomen Ravirengas ry vv 1919–1969. Helsinki: Suomen Ravirengas. Suomen Ravirengas (1922): Vuosikirja 1920–21, Viipuri: Suomen Ravirengas ja Kemiläinen, Jorma (1984): Ravikilpailutoiminta Suomessa vuosina 1919–1939. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Mahlamäki, Matti (2003): Pellolta paanalle ja pussihousumiehistä patiinipoikiin – Hevostaloudesta talouden hevoseen – Hevosen ja pelaamisen tarina Hippos-Suomessa. Espoo: Suomen Hippos.