Hevonen osana hyvinvointipalveluja –seminaari kokosi terveydenhuollon-, hoiva- ja hevosalan ammattilaisia Helsinkiin 13. marraskuuta. Hevosen kanssa toimiminen on elämyksellistä ja voimaannuttavaa kiteytti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko avauksessa.
Yli satapäisen yleisön kerännyt seminaari sai pohjustuksen ministeri Paula Risikolta. Risikko peräänkuulutti lisää tutkimustietoa hevosavusteisen toiminnan uskottavuuden pohjaksi. Hän myös kannusti tarjoamaan entistäkin monipuolisempia palveluja.
- Palvelujärjestelmään tarvitaan tulevaisuudessa uusia, innovatiivisia eläinavusteisia muotoja, Risikko kannusti.
Muistisairaille apua hevosista
Suomessa on 120 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa ja vuosittain diagnosoidaan 10 000 uutta tapausta pelkästään alle 65-vuotiailla työikäisillä. Muisti- ja lähihoitaja Elina Lukumies kritisoi suomalaista muistisairaiden hoitomallia, jossa suositaan laitoshoitoa eniten Euroopassa. Laitosolosuhteet eivät kannusta aktiiviseen toimintakyvyn ylläpitoon, vaan passivoivat. Lääkkeettömän hoidon pitäisi olla muistisairaiden käytösoireiden ensisijainen hoitomuoto. Käytännössä tämä tarkoittaa jäljellä olevan toimintakyvyn tukemista mielekkään tekemisen avulla. Keinoiksi käy mikä tahansa, mikä tuottaa iloa ja mielihyvää. Myös hevoset.Lukumies on osana omaa täydennyskoulutustaan kokeillut hevosen vaikuttavuutta kahden iäkkäämmän muistisairaan virkistyksessä. Aktiivisuus lisääntyi ja miehistä tuli esiin uusia piirteitä.
- Talliympäristössä miehille oli paljon kiinnostavaa tekemistä hevosten lisäksi. Mitä tekemistä heille on laitoksissa? Lukumies kysyi. - Hevosten parissa miehet ottivat huolehtiakseen hoitajista, ja yhteinen kokemus lähensi hoitosuhdetta. Pysäyttävää oli myös se, että mies, joka ei välttämättä osaa pukea päälleen, osaa edelleen - kymmenien vuosien jälkeen - valjastaa hevosen.
Ratsastusterapian käytöstä psykoterapiakuntoutuksessa kertoi HUS:in Paloniemen sairaalan psykologi ja ratsastusterapeutti Jyrki Nikanne.
- Talliympäristön yhteisöllisyys ja vuorovaikutus parantavat potilaiden ihmissuhdetaitoja. Lisäksi hevonen kehittää kehonkuvan hahmottamista. Se on taito, mikä on monilta potilailta kadonnut. Potilaat löytävät hevostoiminnan kautta tunteita, jotka ovat usein masennuksen takana.
Nikanne korosti myös sitä, että potilaan ja eläimen lisäksi tarvitaan aina koulutettu terapeutti, jotta toiminta on tuloksellista.
Ratsastusterapeutti Tuija Tähkälän mukaan erityisryhmille sopivista hevosharrastuspaikoista on pulaa. Ratsastusterapian jälkeen moni asiakas siirtyisi mielellään harrastamaan ratsastusta, jos sopivia ryhmiä ja paikkoja löytyy.
Kunnan nuorisotila tallilla, siellähän tytötkin ovat
Ahvenanmaalla herättiin vuonna 1998 ajatukseen, että tyttöjen on syytä saada harrastaa verovaroin yhtälailla kuin poikienkin. Tutkimuksen mukaan harrastuksista 60 % oli suunnattu pojille, ja vain 40 % tytöille. Nuorisotaloissa tyttöjä ei näy, mutta hevostallilla kylläkin. Tältä pohjalta syntyi päätös, että nuorisotila viedään sinne missä tytötkin ovat: hevostallille.Maarianhaminan nuoriso-ohjaaja Mio Sommardahl kuvaili kaupungin epäilleen, että nuoriso-ohjaajasta tulee hevosten hoitaja talliyrittäjälle, mutta näin ei käynyt.
- Toiminta on kaikkea muuta kuin ratsastamista. Monipuolisen kerhotoiminnan ylläpito ei ole vaatinut suuria investointeja tai ylläpitokustannuksia.
Talliympäristössä korostuvat myöt toisenlaiset asiat kuin perinteiset tyttöjen jutut: tallilla saa olla vahva ja fyysinen.
- Tyttöjä kannustetaan tekemään miehisempiä töitä, kuten television tai pelijohtojen kytkemistä, Mio Sommardahl kertoi. Tytöt järjestävät innolla myös erilaisia tapahtumia ja vanhemmatkin pääsevät mukaan toimintaan halutessaan. Samoin pojat.
Ilmajoella sijaitsevan Perhekoti Toiskan toiminta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla on tuottanut jo mitattavissa olevia säästöjä. Kunnan maksama 8 000 - 10 000 euron vuosittainen kustannus nuoresta tuo kymmenkertaisen säästön panostukseensa nähden. Toiskassa hevoset toimivat vuorovaikutteisina tunnetaitokasvattajina yhdessä ohjaajan kanssa, kertoi Teea Ekola.
Mallia Ruotsista: Kotouttamista hevostallilla
Ruotsalaisen Hästnäringens Nationella Stiftelsenin projektipäällikkö Sara Strömberg kertoi Hästnärä Jobb –pilottiprojektista, jossa hevosala kantaa osaltaan vastuuta yhteiskunnasta.- Projektissa on talleille työllistetty maahanmuuttajia, joiden on muutoin haastavaa saada töitä. Hevosala onkin erinomainen porras elämän seuraavaan vaiheeseen. Talliympäristö tarjoaa yksinkertaisia ja käytännönläheisiä töitä matalan koulutuksen saaneille henkilöille. Lisäksi talliyhteisö on perheenomainen, oma sosiaalinen verkostonsa.
Ensimmäinen kotouttamisprojekti onnistui hyvin, ja puolet kahdeksasta mukana olleesta maahanmuuttajasta sai töitä projektin päätyttyä.
Tutkimustiedon hankkimisen ja rahoituksen järjestämisen lisäksi päivän pääteemaksi nousi yhteistyön ja tunnettuuden lisääminen alan eri toimijoiden välillä. Hippoliksen toteuttaman Hevoset ja yhteiskunta -hankkeen roolina on lisätä vuoropuhelua kuntien kanssa sekä koota tietoa päätöksenteon tueksi. Hankkeessa tullaan haastamaan alan yrittäjät osaltaan lisäämään tietoutta omissa kunnissaan. Tavoitteena on toimia hyvässä yhteishengessä. Kuten Kelan asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen puheenvuorossaan korosti: Me kaikki toimijat olemme yhteisellä asialla.
* Tilaisuuden järjesti Hevoset ja yhteiskunta – projekti. Hankkeen rahoittajat ovat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Forssan Seudun Kehittämiskeskus.
* Tilaisuudessa julkaistiin Hyvinvointia hevosesta – toimintamalleja hevosavusteisesta toiminnasta -video, joka on nähtävillä youtubessa linkistä.
* Linkit päivän alustuksiin: http://www.hippolis.fi/?pageid=106
* Lisätietoja: projektipäällikkö Anne Laitinen puh. 040 766 0830