Loppusyksyn hämäränharmaissa päivissä viipyilee jo lupaus talvesta. Laitumet ovat hiljentyneet, viljapeltojen sänki muistuttaa kesän kultaisista päivistä – ja vainioiden takaa, alhaalta joenuomasta nousee sumu kuin lumentuloa enteillen. Luonto valmistautuu talveen, mutta Turkan Ratsurinteellä Oulun Sanginsuussa elämä ja työt eivät pysähdy.
Hevostila ei pyöri ilman useamman ihmisen työpanosta. Turkan Siriusta (Tosi-Romeo – Turkan Sirutar – Silvolan Hemminki) tunnistamassa Aune Huttunen. Apukäsinä Satu Turkka ja Petra Nyman. Kuva: Suomen Hippos / Teija Soini
”Hevosia on tällä hetkellä 69 ja vakiotuntilaisia meillä käy viikoittain 350”, summaa ratsastuskouluyrittäjä Satu Turkka toiminnan mittaluokkaa. Turkan Ratsurinne on kymmenen toimintavuotensa aikana kasvanut monipuoliseksi hevosalan palvelutuottajaksi, jossa ratsastuskoulutoiminnan ohella tarjotaan poikkeuksellisen kattavasti erilaisten erityisryhmien palveluita: vammaisratsastusta, sosiaalipedagogista hevostoimintaa, mielenterveyskuntoutujien osallisuuden vahvistamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa.
”Erityisryhmien asiakkaita meillä käy noin viitisenkymmentä viikossa. Lisäksi teemme käyntejä erilaisiin palvelu- ja asumisyksiköihin – viemme hevoset myös sellaisten asiakkaiden luokse, joilla ei ole mahdollisuutta tulla tallille”, kertoo Satu Turkka. ”Tallimamman” oma ammattitausta on ollut suurena kimmokkeena palveluiden kehittämiseen; kehitysvammaohjaajan ammattiosaaminen on täydentynyt niin vammaisratsastuksen ohjaajatutkinnolla kuin sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajan pätevyydellä.
Tänä päivänä Turkan Ratsurinne työllistää yrittäjän lisäksi vakituisesti neljä ratsastuksenopettajaa, joista kaksi tekee myös tallitöitä, sekä kaksi osa-aikaista tallityöntekijää.
Turkan Ratsurinne sijaitsee Oulujokivarressa, 18 kilometriä Oulun keskustasta, kuvankauniissa maalaismaisemassa. Maisema elähdyttää kauneudellaan, mutta kirjaimellisesti myös elättää; tilalla tuotetaan itse lähes kaikki rehu, mitä omat hevoset kuluttavat. Lisäksi hevoset hoitavat maisemaa laiduntamalla. Ja laatua tilalla tuotetaan muutenkin: Turkan suomenhevoset tiedetään hyviksi: tuoreimpana saavutuksena Laatuarvostelumenestys 2020 kahdella omalla kasvatilla 3-vuotiaiden finaalissa. Turkan Veikka voitti ja Turkan Touko sijoittui viidenneksi. Ja on Turkan kasvatteja nähty kärkisijoilla ennenkin: Turkan Ponnetar sijoittui esteissä toiseksi 6-vuotiaiden kasvattajakilpailussa kaksi vuotta sitten.
”Pyrkiminen sen hyvän varsan aikaansaamiseen – siihen ei kyllästy ikinä”, summaa Satu Turkka intohimonsa suomenhevoseen ja kasvatustyöhön.
Työtä, elämyksiä ja mielekästä tekemistä
Ratsastuskoulun ja erityisryhmien palveluiden ohessa Turkalla pyörii kesäisin leiritoiminta, ja yhdessä aktiivisen seuran Team Ratsurinteen kanssa syntyvät monet jo käsitteiksi muodostuneet tapahtumat, kuten suomenhevosille suunnatut Turkan Suvisuokit -ratsastuskilpailut sekä kevättalven legendaariset hiihtoratsastuskisat. Palvelutarjontaan kuuluvat niin ikään yritysten työhyvinvointi- ja virkistyspäivät, synttäri- ja polttaripaketit sekä reki-, vankkuri- ja juhlakärryajelutukset. Raskain juhla-ajo ajettiin viime elokuussa, kun tilan isäntä Arto Turkka menehtyi sukellustapaturmassa.
”Myös tilan töiden ja toiminnan pyörittämisen kannalta syksy on ollut asioiden uudelleen järjestämisen aikaa”, pohtii Satu Turkka. ”Nyt on konkretisoitunut entisestään se, miten tärkeä merkitys yhteistyökumppaneilla ja eri alojen ammattilaisilla meille on.”
Ratsastuksenopettajien lisäksi pelkästään talli työllistää kaksi päivää viikosta kengittäjän, joka toinen viikko hierojan ja tarvittaessa eläinlääkärin. Touko-elokuussa Turkan Siittola työllistää myös tammapraktikkoeläinlääkärin 3–5 päivänä viikossa. Kesäleirien aikaan tilalla työskentelee myös kokki sekä siivooja. Kynsitulet ja nokipannukahvitkin vaativat tekijänsä – virkistyspäiväporukoiden elämyksen tuottamisen taustajoukkoina saattaa käytännössä toimia yhtä monta työntekijää kuin on asiakkaitakin. Ja suoraan tilan töistä toimeentuloa saavien ammattilaisten lisäksi tarkoituksenmukaista tekemistä riittää muillekin.
”Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden työssäoppimiseen ja esimerkiksi kehitysvammaisille mahdollisuuden avotyöpaikkaan. Meillä voivat myös erityisoppilaat suorittaa työssäoppimista ja niin ikään tarjoamme kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Peruskoululaisilla on nykyään todellinen tarve paikoille, joissa voi suorittaa työelämään tutustumisjaksoja – meillä se onnistuu. Hevostytöt tekevät mielellään tallihommia, mutta lisäksi meillä on tarjolla kone- ja kiinteistöhommia, mikä on monelle pojalle kiinnostava vaihtoehto. Ja kesällä meillä on 15–20 nuorta kesätöissä kaupungin kesäsetelillä.”
Monikymmenpäisen hevoskarjan ylläpitoon tarvitaan päivittäistöiden lisäksi monenlaista välttämätöntä, niin materiaalia kuin työsuorituksia. Välillisesti Turkan Ratsurinne työllistää kymmeniä ihmisiä.
”Naapuritilallisilta tilaamme konetöitä heinäaikaan, käytännössä niiton ja paalauksen. Paikallinen urakoitsija tekee auraus- ja lumityöt. Maatalouskauppa toimittaa hevosten täysrehut ja hevosten tarvitsemat varusteet, samoin satulaseppä työskentelee meille säännöllisesti. Kuivikkeita toimittava pellettifirma ja kuljetusurakoitsija toimittavat meille 35 tonnia pellettiä kuivatukseen vuodessa. Talon, tallin ja maatalouden tarvitseman lämmityshakkeen materiaali tulee omasta metsästä, mutta hakettamiseen tarvitaan ulkopuolien urakoitsija. Ja kun hevosten kanssa ja takia liikutaan paljon, täytyy muistaa myös työ, jota autojen ja muun kuljetuskaluston ylläpitoon ja huoltoon tarvitaan.”
Ja vaikka melkein kaupungin liepeillä ollaankin, myös ratsastuskoululaisten logistiikka vaatii ulkopuolista työpanosta.
”Bussiliikennettä tähän suuntaan tarvitaan, ja lisäksi erityisryhmäasiakkaiden kulkeminen työllistää myös taksiyrittäjiä päivittäin.”
Satu Turkka suhtautuu hyvien varsojen kasvattamiseen intohimolla. Kuvassa 1-vuotias Turkan Islatar (Ponuveikko – Katin Purjetar – Suikun Ero). Kuva: Suomen Hippos / Teija Soini
Hyvinvointia naapuriin ja elinvoimaa koko yhteisölle
Turkan Ratsurinteen ensimmäinen 15 paikkainen talli valmistui 2012. Toiminnan laajentuessa on säännöllisesti rakennettu ja peruskorjattu isompia ja pienempiä kohteita, kuten useita eri kokoisia pihattorakennuksia. Uusin rakennusprojekti, 30 hevosen uusi talli valmistui 2019 paikallisten rakennusammattilaisten työnä.
”Rakentaminen on yksi selkeimmistä asioista, joka tuo suoraan hyvinvointia ja elinvoimaa lähiyhteisölle. Ja jos mietitään hyvinvoinnin tuottamista muutoin, meillä on esimerkiksi kyläyhdistyksen kanssa toimintaa monenlaisten tapahtumien muodossa – olemme säännöllisesti hevosten kanssa mukana yhteisissä aktiviteeteissa. Meidän hevoset ja ponit ovat tuttu näky myös koulujen ja päiväkotien pihoissa”, Satu Turkka summaa.
Hevosalan yrittäjän luomat työmahdollisuudet ovat yksi keino aluetalouden edistämiseen. Unohtaa ei sovi myöskään pehmeämpien arvojen mukanaan tuomaa hyvinvointia.
”Me tarjoamme paikallisesti lapsille ja nuorille ja toki aikuisillekin mielekästä, turvallista ja hyvin järjestettyä harrastustoimintaa. Tämä varmasti on vetovoimatekijä myös siinä kohtaa, kun ihmiset miettivät millaisessa ympäristössä haluavat asua tai mihin kotinsa rakentaa.”
Lapsiperheiden tarpeisiin vastaava rauhallinen ja turvallinen maalaismaisema on monelle se unelmien asuinympäristö; ja siellä missä lapsiperheet viihtyvät, tarvitaan monenlaisia palveluita. Yksi menestystarina ihan Turkanrinteen naapurissa on Sanginjoen perinteikäs kyläkoulu, joka jo ehti olla lakkautusuhan alla. Alueen ihmisten yhteisponnistuksin lakkautuspäätös kuitenkin pyörrettiin.
”Haluan uskoa, että olemme osaltamme olleet ja olemme jatkossakin mukana vaikuttamassa siihen, että lähialueemme pysyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena”, Satu Turkka pohtii. ”Tällaiseen ajatteluun haluaisin rohkaista muitakin. Hevosen hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekeminen ja niistä kertominen on koko hevosalan yhteinen asia.”