Jalostuspäivien toisen päivän teemana oli hyväsukuisuus. Mielenkiintoisia ja värikkäitä esityksiä kerääntyi kuulemaan jälleen parisataa kuulijaa.
Jalostuspäivien toisen päivän avasi perinteiseen tapaan Eero Perttusen katsaus suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten vuoden 2012 näyttelyihin. Suomenhevosten varsanäyttelyiden isäoripörssin parhaaksi nousi Turo, jonka varsat olivat tyypiltään ja rungoltaan varsojen parhaimmistoa. Ratsuoriista parhaimmaksi nousi Murron Valo ja pienhevosoriista Pölyke. Lämminveristen ravihevosten puolella isäoripörssin ylivoimainen voittaja oli E L Mikko. Parhaat juoksuliikkeet olivat Anderbergin jälkeläisillä.
Suomen Hippos palkitsi kolmen parhailla pisteillä vuonna 2012 kantakirjatun suomenhevos- ja lämminveritamman omistajat. Omistajat saivat muistoksi kunniakirjan lisäksi Agrimarketin lahjoittamat palkintopokaalit sekä Suomen Hippoksen juhlavuosimaljat.
Parhailla pisteillä palkittujen tammojen omistajat palkintoineen. Vas. Agrimarketin edustaja Heikki Kankainen, Elegance Kempin valmentaja Minna Kangas, Piece By Piecen kasvattaja-omistaja Lasse Kotiranta, Pay Mixxin kasvattaja-omistaja Nina Laine, piiriagronomi Eero Perttunen, Kihiliinan palkinnon vastaanottanut Olavi Inkinen, Eka-Assin kasvattaja-omistaja Seppo Saarelainen ja Vislakan omistaja Veijo Kauppinen.
Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan puheenjohtaja Kristiina Ertola kertoi lyhyesti näyttelyjärjestelmään tehtävistä uudistuksista. Nykyinen piiriagronomi Eero Perttunen jää eläkkeelle kuluvan vuoden lopussa. Vuonna 2014 otetaan käyttöön uusi järjestelmä, jossa piiriagronomin korvaa noin viiden puheenjohtajatuomarin ryhmä. Jokaisessa näyttelyssä lautakunnan puheenjohtajana toimii yksi puheenjohtajatuomariryhmän jäsenistä. Hippos vastaa puheenjohtajatuomareiden koulutuksesta, jonka suunnittelu on jo aloitettu Eero Perttusen johdolla.
MTT Hevostalouden tutkija Markku Saastamoinen kertoi mitä hankerintamalle kuuluu. Uutena hankkeena esiteltiin Horse Manure, jossa pohditaan hevosen lannan käsittelyä ja hyödyntämistä ravinteiden kierrätyksen tehostamisessa. Hankkeen tavoitteena on muun muassa tuottaa tietoa ravinnepäästöjen pienentämiseksi sekä kierrätyksen lisäämiseksi lannan käsittelyssä ja kartoittaa tärkeimmät toimenpiteet hevostilan ravinnekuormituksen pienentämiseksi. Aiempina vuosina Jalostuspäivillä esillä olleen InnoEquine hankkeen loppuseminaari pidetään tänä vuonna Ypäjällä Suomenratsujen Kuninkaallisten yhteydessä.
Saastamoisen toinen luento keskittyi genomiseen valintaan ja sen mahdollisuuksiin hevosjalostuksessa. Genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla. Genomitietoa on tutkittu ja käytetty monilla eläinlajeilla sairaus- ja värigenetiikassa. Genomista valintaa ei voi käyttää yksinään, vaan sitä käytetään yhdessä ja täydentämässä perinteistä jalostusarvostelua. Genomisen valinnan toteuttaminen vaatii erittäin laajan vertailupopulaation, jotta sen käyttäminen on mahdollista. Hevosten osalta on kartoitettu joitakin sairausominaisuuksiin liittyviä geenejä ja genomisen valinnan mahdollisuuksia kartoitetaan useassa Euroopan maassa. Naudanjalostuksessa genominen valinta on käytössä jo myös Suomessa ja siellä sen on arvioitu kaksinkertaistavan jalostuksen tehokkuuden.
Professori Matti Ojala perehdytti yleisöä jalostusvalinnan perusteisiin. Olennaista jalostuksessa on tunnistaa ja valita varsan vanhemmat, jotka olisivat jalostusarvoltaan mahdollisimman hyviä. Keskitasoisia yksilöitä syntyy aina eniten, mutta jalostuksella saadaan keskitasoa parannettua. Jalostusvalinnassa tulisi huomioida myös periytymisen lainalaisuudet. Ominaisuuden periytymisaste on tärkeä tiedonlähde siitä, minkä verran yksilön tuloksiin keskimäärin vaikuttaa sen perimä. Lisäksi Ojala keskittyi erityisesti siihen, miten jalostusarvostelun varmuus paranee sen myötä, mitä enemmän tuloksia on käytettävissä itse yksilöltä ja sen jälkeläisiltä.
Hevosen sukujen sopivuudesta luennoi Antti Karhila. Hän esitteli yleisölle muutamia tietokantoja, joiden avulla kasvattajat voivat vertailla hevosten sukuja. Eri tietokannoista löytyy myös erilaisia ominaisuuksia, joilla saa haettua esimerkiksi emälinjan tuotantoa.
Hippoksen 40v-juhlavuoteen liittyen Kyösti Saranpään esityksessä oli historian siipien havinaa. Kuulijat saivat laajan katsauksen neljänkymmenen vuoden taakse ajanjaksoon, jolloin Hevosjalostusliittojen Keskusliitto ja Ravirengas yhdistyivät Suomen Hippokseksi.
Päivän päätteeksi käytiin paneelikeskustelu aiheesta hyväsukuinen hevonen. Paneeliin osallistuivat kovanluokan raviammattilaiset Veli-Pekka Toivanen, Juha Vidgren, Jukka-Pekka Kauhanen ja Ari Hartikainen. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että emälinjalla on suuri merkitys hevosen valinnassa.
Julkaistavaksi saadut esitykset löytyvät alla olevista tiedostoista.