Jalostuspäivien toinen päivä hurahti nopeasti nimekkäiden ravivalmentajien kertoessa näkemyksiään varsojen raviuran alkutaipaleesta ja varsojen käsittelystä. Lisäksi keskusteltiin nuorten hevosten kilpailumahdollisuuksista niin Suomessa kuin Pohjoismaissakin.
Antti Ojanperä, Tapio Perttunen ja Katja Melkko haastateltavana. Kuva Teemu Kangas
Suomen Hippoksen Minna Mäenpää avasi päivän ja kertoi hyviä uutisia suomalaisesta hevoskasvatuksesta. Astutusluvut kääntyivät vuonna 2017 nousuun niin lämminveristen kuin suomenhevostenkin kohdalla. Lämminveristen luvut olivat kasvussa 3,8% ja suomenhevosten vastaava luku oli +2,9%.
Yksimieliset haastateltavat – varsat tarvitsevat paljon käsittelyä ja rytmikästä ravia
Nuorten suomenhevosten valmennuksesta haastateltiin Antti Ojanperää, Tapio Perttusta ja Katja Melkkoa. Kaikki olivat yhtä mieltä, että varsan käsittely ja huomiointi pitää aloittaa ensimmäisestä päivästä lähtien. Tärkeimpänä asiana varsan tulevan kehityksen kannalta nähtiin kunnollinen ruokinta ja hyvä hoito. ”Lahjakkuuskaan ei auta, jos edellä mainitut asiat eivät ole kunnossa”, kommentoi porukan konkari Tapio Perttunen.
Kaikki panelistit opettivat varsat nuorena ajolle ja korostivat ajolenkkien säännöllisyyttä alkuvaiheessa. Jokaisella tallilla ajetaan paljon porukassa, että varsoja ei ala kyllästyttää ja mieli pysyy näin virkeänä. Perttusen mielestä suomenhevosvarsat ovat luonteeltaan laiskoja ja toisten perässä on hyvä ajella. Katja Melkko tykkäsi, että treenilenkki menee ikään kuin huijaamalla, kun kaverit ovat mukana.
Kaikki panelistit korostivat ensimmäisissä treeneissä laatua, eivät matkan määrää, niin että vauhti voi olla, vaikka kuinka hiljaista, kunhan varsan ravi pysyy tasapainoisena treenin ajan.
Antti Ojanperä ei käytä varsoja radalla juuri lainkaan.
”Meiltä on myös tultu opetuslähtöön ja koelähtöön ilman, että on käyty oikealla raviradalla hiitillä kertaakaan. Jos hevonen on kotona fiksu ja toimii hyvin, niin toimii se radallakin. Oppivat me talliportin muutenkin,” Ojanperä totesi.
Katja Melkko antoi myös oivan reseptin huippuhevosten tunnistamiseen.
”Huippuhevosen meneminen on varsana mielekästä, se säilyy koko ajan terveenä, koska sillä on hyvä fysiikka ja se suorittaa helposti treenit. Huippuhevosen kanssa kaikki on äärettömän helppoa ja sen kanssa ei tarvitse tehdä mitään erityisiä konsteja.”
Nuorille hevosille kaikki kaipasivat enemmän kilpailumahdollisuuksia. Aikatasoitukset, Hippos-sarjat, 3-5 vuotiaille ikärajatut- ja pienempipalkintoiset lähdöt löytyivät ratkaisuksi ongelmaan.
Jan-Olov Perssonin varsoilla ajetaan kouluratsastusajoa
Järvsöfaksin valmentaja Jan-Olov Persson kertoi omasta toiminnastaan ja varsojen treenaamisesta. Hänellä on tällä hetkellä tallissaan 94 treenihevosta, joista ainoastaan 1 on lämminverinen.
Myös Jan-Olov Perssonin varsat opetetaan nuorena. Niitä ajetaan ohjaksista takaa ja muutaman kerran kärryt perässä jo ennen kuin ne menevät 1-vuotiskesänä laitumelle. Syksyllä alkaa sitten varsinaiset treenit ja aluksi niitä ajetaan 800 metrin radalla kavereiden kanssa – viisi kertaa viikossa 3 km kerrallaan. Myös Persson painotti tärkeänä asiana, että vauhti on varsoilla ajossa sellainen, että ravi pysyy koko ajan rytmikkäänä. 2-vuotiaana varsat asuvat pihatossa ja varsoilla aletaan ajaa radan lisäksi myös kerran viikossa suoralla ennen kuin siirrytään ajamaan 1000 metrin radalla. Varsoja ajetaan paljon ja tavoitteena on saada ne nuorena radalle. Vauhdit pysyvät kuitenkin maltillisina ennen kuin ne aloittavat kilpailemisen.
Erikoisuutena Perssonin varsoilla ajetaan kouluratsastus-ajoa. Termillä tarkoitetaan, että varsoilla ajetaan takaa kouluratsastuskentällä ja niillä tehdään käännöksiä ja muita liikkeitä. Perssonin kokemuksen mukaan varsat oppivat hyvin ohjaksille ja treeni parantaa hevosten liikkuvuutta ja elastisuutta.
Perssonin osuuden alussa käytiin läpi Järvsöfaksin kuulumiset ja katsottiin dokumenttielokuva ”Drömmen om Järvsöfaks”, joka kertoo tunteikkaan tarinan maailman voitokkaimmasta kylmäverihevosesta. Elokuva löytyy myös Youtubesta. Voit katsoa sen täältä.
Lopuksi suomalaiset, ruotsalainen ja norjalainen keskustelivat kylmäverirotujen kilpailuista ja pitäisikö rodut yhdistää. Suomalaisten ehdottama uusi kilpailusarja tyyliin E4 tai kylmäveristen Breeders Crown -kaikille pohjoismaisten kylmäverirotujen 4-6 vuotiaille edustajille sai varovaista kannatusta Jan-Olov Perssonilta ja Norjan keskusjärjestön Tron Gravdalilta.
Suomenhevosen ja kylmäverirotujen risteystä ei suoraan tyrmätty ja se nähtiin mielenkiintoisena vaihtoehtona. Kuitenkin arveltiin asiassa olevan enemmän haasteita. Toistaiseksi kaikkien maiden edustajat näkevät ja haluavat säilyttää rodut kahtena eri kylmäverirotuna. Myönnettiin kuitenkin, että keskustelu voi olla ajankohtainen vuosien päästä, jos rotujen sukusiitosaste nousee liian korkeaksi.
Toinen päivä oli saanut liikkeelle 120 jalostuksesta ja kasvatuksesta kiinnostunutta henkilöä.
Lisätietoja:
Minna Mäenpää
Suomen Hippoksen jalostusjohtaja
Puh. 040 511 2067