Pohjoismaiseen kylmäveriraviurheiluun keskittyvä seminaari pidettiin Turun Metsämäen raviradalla lauantaina 9. lokakuuta. Seminaarissa käytiin läpi kotimaisen kylmäveriraviurheilun tilannetta ja pohdittiin mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön syventämiselle.
Lauantaina 9.10. järjestetty kylmäveriseminaari koostui Turun raviradan emeritustoimitusjohtaja Roger Johanssonin ja Hippoksen kilpailupäällikön Tuomo Pekosen puheenvuoroista sekä tilaisuuden lopussa käydystä paneelikeskustelusta.
Johansson alusti puheenvuorossaan eri Pohjoismaiden raviurheilun sekä lauantaina kilpailtavan PM-lähdön historiaa. Pekosen puheenvuorossa taas keskityttiin pääasiassa lukuihin suomalaisen kylmäveriurheilun takana.
Pekosen esittelemissä tilastoissa tuli ilmi, että Suomessa kilpailee parhaillaan 41 kylmäveriravuria. Lokakuuhun mennessä suomalaisessa valmennuksessa kilpailleet kylmäveriravurit (pl. suomenhevoset) olivat juosseet palkintorahoja n. 165 000 euron arvosta. Pekonen arvioi, että vuoden loppuun mennessä summa noussee arviolta 200 000 euroon. Kylmäveriravureiden juoksema palkintosumma vastaa noin 3 % kaikista Suomen suomenhevos- ja kylmäverilähtöjen palkintorahoista.
Luvut toimivat pohjana iltapäivän paneelikeskusteluun, johon osallistuivat ravivalmentaja Antti Ala-Rantala, Ravivalmentajat ry:n puheenjohtaja Antti Karhila, Suomenhevosliiton hallituksen jäsen Matti Rehula, Suomen Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen, kilpailupromoottori Mikael Mattfolk ja suomenhevoskasvattaja Kari-Markku Karjalainen.
Panelistit kertoivat mielipiteitään liittyen pohjoismaiseen kylmäveriraviurheiluun. Keskustelua herättivät erityisesti kotimaan kylmäverisarjat sekä suomenhevosten kilpailumahdollisuudet muissa Pohjoismaissa.
Panelistien välillä oli odotettavissa vaihtelevia mielipiteitä, ja esimerkiksi kasvattaja Kari-Markku Karjalainen oli ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen kylmäverisarjat tulisi kaikki rajata suomenhevosille. Kotimaisten kylmäveriravureiden näkökulmaa esillä piti erityisesti lahjakkaista kylmäverihevosistaan tunnettu Antti Ala-Rantala.
Panelistit olivat yksimielisiä kuitenkin erityisesti siitä, että suomenhevosten kilpailumahdollisuuksia Ruotsissa tulisi lisätä. Lisäksi panelistit näkivät, että nuorten suomenhevosten kilpauran aloitusta tulisi tukea ja sarjatarjontaa kohdistaa enemmän uransa alkupuolella oleville hevosille.
”Suomenhevosten kiertoa pitää nopeuttaa ja keskiössä tulee olla hyvinvoiva hevonen. Toiset hevoset kehittyvät nopeammin, mutta tarkoitus on, että hevoset ovat mahdollisimman valmiita omiin sarjoihinsa”, totesi Matti Rehula suomenhevosliitosta.
Valmentajien etujärjestön puheenjohtaja Antti Karhila kommentoi yhdessä puheenvuorossaan nuorten suomenhevosten tiivistä kilpailukalenteria. Karhilan mukaan erityisesti nelivuotiaiden suomenhevosten kilpailukalenteri nähdään todella tiiviiksi ja sarjatarjontaa voisi kohdistaa enemmän tammoille tai muihin ikäluokkiin. Hipposta edustanut Pekonen otti palautteen vastaan, eikä nähnyt esteitä mahdollisille sarjamuutoksille.
Suomenhevossarjojen avautumiselle muissa Pohjoismaissa todettiin, että päätökset ovat pitkälti eri maiden keskusjärjestöjen käsissä.
”Selvää on, että tarjontaa pitää saada Pohjoismaissa myös suomenhevosille. Keskustelua asiasta on ollut Ruotsin kanssa, mutta he päättävät asiasta sisäisesti”, Pekonen totesi keskustelussa.
Tilaisuudessa käsiteltiin erityisesti kylmäveriraviurheilua, eikä suurta keskustelua jalostuskysymysten ympärillä käyty. Tilaisuuden lopussa yleisökysymyksen päätteeksi panelisteilta kuitenkin tiedusteltiin, mitä he ovat mieltä kylmäverirotujen yhdistämisestä. Panelistit olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että suomenhevosrodun jalostuksessa tulisi jatkaa nykyistä linjaa.
Seminaarin tallenne on myöhemmin katsottavissa Turun raviradan ja/tai Hippoksen kanavista.