Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön pääsihteerinä toiminut Johan Lindberg ja tunnettu ravivalmentaja Stefan Hultman luennoivat Finlandia-päivän aluksi Ruotsin raviurheilun tulevaisuustyöstä ja Pegasus-kehitysohjelmasta.
Stefan Hultman (vas.) viihdytti yleisöä värikkäillä tarinoillaan uransa varrelta. Johan Lindbergin puheenvuoro keskittyi Ruotsin raviurheilun tulevaisuustyöhön. Kuva: Hippos/Hanna Laakso
Vermon Finlandia-päivä avattiin ruotsalaisten Johan Lindbergin ja Stefan Hultman puheenvuorolla pohjoismaisen raviurheilun tulevaisuudesta. Kaksikko on kiertänyt Ruotsin raviradoilla puhumassa tulevaisuustyöstä ja Pegasus-ohjelmasta, johon ruotsalaisen raviurheilun kehitysaskeleet nojaavat, ja tilaisuudet ovat keränneet yhteensä liki 4000 kuulijaa.
Raviurheilun kehitys Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa noudattaa samankaltaista kaavaa kuin Suomessa. Palkintotaso raveissa on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan, mutta samaan aikaan hevosten, valmentajien ja lisenssinhaltijoiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.
Nyt Ruotsissa on ryhdytty puheista toimenpiteisiin ja koottu Pegasus-dokumentti, joka määrittää suuntaa lajin kehitykselle.
– Siihen on kirjattu lähtötilanne, toimenpiteet sekä tavoitteet. Tähän asti kehittäminen ei ole ollut kovin järjestelmällistä. Tarvitaan tarkka päämäärä sekä välitavoitteet, joilla voidaan seurata, ollaanko oikealla polulla. Ruotsin raviurheilussa tämä dokumentti on Pegasus, Lindberg kertoi.
Lindberg totesi, että muutosta usein halutaan, mutta sen eteen ei olla valmiita tekemään mitään ja tehdyt muutokset koetaan huonoina. Muutosta kuitenkin tarvitaan, jotta asioita voidaan viedä eteenpäin, ja tärkeä asia on tehdä muutokset yhdessä.
Pegasuksen keskiössä on koulutus ja tavoitteiden asettaminen. Ruotsissa on keskitytty viime vuodet kouluttamaan etenkin hallinnollisissa tehtävissä toimivia henkilöitä niin raviradoilla kuin hevosalan järjestöissä, sillä Lindbergin mukaan tallin sisällä ”asiat ovat kunnossa”, eli esimerkiksi valmennusosaaminen on jo tällä hetkellä hyvällä tasolla.
Lindberg peräänkuulutti kehitystyössä jokaisen raviurheilun parissa toimivan henkilön vastuuta ja korosti, että eri sidosryhmien ja toimijoiden välille on löydyttävä elegantti kompromissi, jossa kaikkia tahoja arvostetaan. Esimerkkinä hän nosti esiin pelaajat ja valmentajat – pelaajat haluavat kaiken tiedon hevosista mahdollisimman hyvissä ajoin ennen lähtöä, mutta valmentaja haluaa seurata hevosta ja tehdä ratkaisut mahdollisimman lähellä lähtöä.
Samalla hän haastoi jokaisen kertomaan raviurheilusta uusille ihmisille. Hevosten voima, vauhti ja uljaus tekevät usein lähtemättömän vaikutuksen heihin, jotka eivät raviurheilua tunne.
– Meidän pitää osata pitää ääntä itsestämme! Ei meitä kukaan löydä, jos emme kerro tarjonnastamme muille. Esimerkiksi ravikoulujen toiminta on erinomaista, mutta jos lapset ja heidän vanhemmat eivät tiedä niiden olemassaolosta, emme saa uusia harrastajia, Lindberg muistutti.
– Pegasuksessa asian ytimessä on se, että jokainen voi tehdä pieniä asioita lajin eteenpäin viemiseksi. Jos jokainen raveissa kävijä toisi mukanaan yhden uuden ihmisen paikan päälle, katsojamäärä lisääntyisi jo 500 000 ihmisellä. Ajatelkaa, miltä lukemat näyttäisivät, jos jokainen toisi vuoden aikana paikalle kaksi uutta katsojaa!
Lue lisää:
Ruotsalaisvieraat visioivat raviurheilun tulevaisuutta Finlandia-päivänä (26.4.2019)
Tulevaisuustyön pohja luotu, työryhmien työskentely päätökseen (18.4.2019)