Tänä keväänä HAMKissa valmistuneissa opinnäytetöissä tarkasteltiin hevosalaa monesta eri näkökulmasta. Toteutettujen selvitysten kautta saatiin tuoretta tietoa hevoskasvatuksesta, ravi- ja ratsastusurheilusta sekä agrologien työllistyvyydestä palvelemaan koko hevosalaa ja sen kehittämistä. Opinnäyteyöt ovat syntyneet tiiviissä yhteydessä työelämän kanssa. Nyt valmistuneiden opinnäytetöiden toimeksiantajina ovat toimineet Suomen Hippos ry, ProAgria Uusimaa, Hippolis ry sekä HAMK.
Hevosurheilu tarvitsee menestyäkseen laadukasta kasvatusta
Jotta kotimainen kasvatustoiminta jatkuisi ja menestyisi myös tulevaisuudessa, on tärkeää tuntea taustat eli itse kasvattajat toiminnan takana. Soila Lehmusvaara kartoitti suomalaisen ravihevoskasvatuksen nykytilaa, kasvattajien motiiveja ja tulevaisuudennäkymiä. Seuraavan viiden vuoden aikana neljännes aikoo lopettaa kasvatustoimintansa. Ikääntymisen lisäksi taloudellinen kannattamattomuus on merkittävin syy toiminnan päättymiselle. Kannattamattomuuteen vaikuttavat varsojen huono kysyntä sekä alhainen hinta, jolla ei aina saada katettua edes varsasta kasvattajalle aiheutuneita kuluja.
Ravihevosten omistajat vahvasti mukana harrastuksessa
Ravihevosten omistajat ovat nykyään vahva osa raviurheilua, mutta mikä hevosen omistamisessa kiinnostaa? Ketkä omistavat ravihevosia? Elina Hirvosen opinnäytetyössä muodostettiin kolme erilaista hevosenomistajaprofiilia. Raviurheilun parissa olevat ihmiset muodostavat yhteisön, jonka merkitys omistajuuden jatkumiseen on huomattava.
Ammattivalmentaja ei ehdi lomailemaan
Miia Myllymäki selvitti suomalaisten ammattiravivalmentajien toiminnan tunnuslukuja. Ammattivalmentajalisenssin haltijoille suunnatulla kyselyllä saatiin selville perustietoja ammattivalmentajien yritystoiminnasta. Suuri osa valmentajista työskentelee 60 – 80 tuntia viikos-sa ja viettää 10 lomapäivää vuodessa.
Ratsastuskenttien rakentaminen muistuttaa usein taidetta
Ratsastuskenttien rakennekerrokset ja käytettävät materiaalit vaihtelevat usein huomattavasti, toteaa Johanna Jarva Uudenmaan Pro Agrialle tekemässään opinnäytetyössä. Jarva kokosi talliyrittäjien mielipiteitä ja käytännön kokemuksia ratsastuskenttien toimivuudesta. Selvityksen mukaan ratsastuskenttien rakennekerroksien määrään vaikuttivat pohjamaan ominaisuudet sekä ratsastuskentän käyttöaste. Pintamateriaalina parhaiten näyttivät toimivan materiaalien eri yhdistelmät.
Miten hevosala työllistää agrologeja?
Hämeen ammattikorkeakoulun toimeksiantona Julia Launikivi selvitti hevostalouden suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneiden agrologien (AMK) työllistymistä. Yli puolelle vastaajista agrologin (AMK) tuoma ammattitaito on päätoiminen tulonlähde ja noin neljännes on työllistynyt hevostalouden pariin. Enemmistö koki nykyisten työtehtävien ja koulutuksen vastaavan toisiaan, vaikka suuri osa koki koulutusta vastaavan työn löytämisen vaikeaksi.
Lisätietoja:
Ravihevoskasvatus Suomessa
Soila Lehmusvaara
soila.lehmusvaara@hippos.fi
puh. 020 760 5253
Suomalaisen ammattiravivalmentajan toiminnan tunnuslukuja
Miia Myllymäki
miia.myllymaki1@hotmail.com
puh. 040 823 2299
Ravihevosten omistajat: profiilit ja tulevaisuus
Elina Hirvonen
elina.hirvonen@hippos.fi
puh. 020 760 5246
Ratsastuskenttien pohjamateriaalit
Johanna Jarva
johanna.jarva@gmail.com
puh. 050 560 1037
Agrologi (AMK) – työllistääkö hevostalous?
Julia Launikivi
julia.launikivi@hotmail.com
puh. 040 849 5312