Ponikypärät-sarja kilpailtiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. B-ponien sarjassa kilpaili seitsemän valjakkoa ja A-ponien sarjassa 23 valjakkoa. Ponikypärien voittajiksi ohjastivat äänekoskelainen Elli-Noora Romppanen ja pietarsaarelainen Elin Sahlstén.
Ponikypärät-sarja järjestettiin touko-elokuun välisenä aikana, jolloin sarjaan valitut poniohjastajat keräsivät pisteitä ajetuista lähdöistä. Pisteitä laskettiin oman ponin kanssa ajetuista lähdöistä siten, että A-poneilla pisteenlaskussa huomioitiin kuusi parasta sijoitusta ja B-poneilla neljä parasta sijoitusta. Ponikypärien voittajat Elli-Noora Romppanen ja Elin Sahlstén palkitaan Nuorisogaalassa alkuvuodesta 2023 sarjan yhteistyökumppanin Allomeeran lahjoittamilla kypärillä.
A-ponien sarjassa kilpaillut Romppanen oli mukana kilpailussa Aarteen Evakolla, joka yksi viidestä ponista, joita hän valmentaa. Sarjassa laskettiin kuusi parasta sijoitusta pisteenlaskussa, ja Aarteen Evakon kanssa Romppanen ehti kesän aikana saavuttaa kolme voittoa ja kolme kakkossijaa.
Aarteen Evakko on Romppasen oma poni, joka on ollut hänen omistuksessa noin kaksi vuotta. Ponin kasvattaja Taina Lehtinen vinkkasi, että poni voisi olla myynnissä, kun Romppaset olivat etsimässä uutta ponia. Yhteistyö Aarteen Evakon kanssa on tuonut paljon voittoja ja roiman ennätyksen parannuksen ponille.
”Eve on tosi kilpailuhenkinen poni. Sillä riittää vauhtia ja energia niin radalla kuin kotonakin”, Romppanen kuvailee.
Menestystä on tullut, mutta jalat pysyvät maassa Romppasella.
”Tämän vuoden voitoista ehdottomasti mieleen jäi Mini Äijän ajon voitto, se oli minulle ja Evelle ensimmäinen suurkilpailun voitto. Kokonaisuutena olen tyytyväinen tähän vuoteen ja ponien suorituksiin, on mennyt hyvin kilpailuissa ja treeneissä. Tulevaisuuteen en ole asettanut kummempia tavoitteita, kunhan päästäisiin ponien kanssa mahdollisimman paljon kilpailemaan ja ne pysyisivät terveenä”, Romppanen kertoo.
Arki viiden ponin kanssa kuluu luonnollisesti paljon tallilla, mutta kouluvelvollisuudetkin on hoidettava tunnollisesti. Ponien valmennus tapahtuu koulun jälkeen iltaisin. Tulevaisuuden osalta työt raviurheilun parissakaan ei ole poissuljettua. Laji on ollut tuttu Romppaselle koko hänen elämänsä ajan.
”Meillä on ollut kotona hevosia, ravureita ja ratsuja. Aloitin ensin ratsastuksen, mutta kiinnostuin sitten poniraviurheilusta. Kävin vuonna 2018 Killerillä P-ajolupakurssin ja aloin sitten ajaa kilpaa poneilla. Aion ajaa poneilla siihen asti, kun ikä riittää ja sitten mahdollisesti siirtyä hevosiin”, Romppanen kertoo.
Ponit ja hevoset tuottavat ihmisille ympärillään hyvää mieltä ja oloa. Myös Romppasen ponit antavat hänelle voimavaroja.
”Ponien kanssa on tosi hienoa tehdä yhteistyötä kotona ja raveissa. Niiden kanssa ei tarvitse huolehtia muista asioista, kun ponin läsnäolo rauhoittaa mieltä. Sen takia minusta poniraviurheilu on tosi kivaa”, Romppanen kertoo.
Lasten ja nuorten ajasta kilpailee moni harrastus. Romppanen kannustaa juuri poniraviurheilun pariin.
”Mielestäni pitäisi olla ehdottomasti tapahtumia, joissa lapset ja nuoret pääsisivät tutustumaan tähän hienoon lajiin. Ja kun me teemme poniraviurheilusta kaikille mukavan harrastuksen, silloin myös uusille tulokkaille tämän lajin aloittaminen olisi mukavampaa”, Romppanen sanoo.
B-ponien sarjassa Sahlstén teki poninsa P.H. Hurtiga Harpanin kanssa täydellistä jälkeä. Pisteenlaskussa huomioitiin neljä parasta sijoitusta ja valjakko voitti neljä kertaa kilpailuaikana. Täydellä pistepotilla tullut voitto sarjassa on vuosien työn tulos. P.H. Hurtiga Harpanin Sahlstén osti vuonna 2018, jolloin poni oli kaksivuotias.
”Ostin ponin, jotta voisin haastaa itseänikin. Halusin ponin, josta voisin sanoa, että olen opettanut ja valmentanut sitä alusta asti itse. Olen matkan varrella oppinut uusia asioita ja olemme yhdessä kasvaneet monin tavoin”, Sahlstén pohjustaa.
Sahlsténin ponin koko ura on ollut menestyksekäs, mutta viime talvena P.H. Hrutiga Harpan otti harppauksen eteenpäin se fyysisesti että psyykkisesti. Kokonaisuudessaan kausi on tuonut jo kuusi voittoa, joista mieleenpainuvin on ollut Ponikuninkuusravien oheislähdön voitto. Tulevaisuuteen ei ole asetettu suuria tavoitteita, tärkeää on, että poni pysyy terveenä. Myös Sahlsténin toinen poni, shetlanninponi Ofelia, on kilpaillut tänä vuonna.
”Ofelialla on ollut rauhallisempi vuosi. Ponithan eivät ole koneita, vaan joskus ne vaativat pidemmän palautumisajan, jotta voivat suorittaa jälleen hyvin. Ja Harpanin kanssa olen saanut vain nauttia, että meillä menee näin hyvin”, Sahlstén kertoo tästä kaudesta.
Raviurheilusta Sahlstén innostui istuttuaan ensimmäisen kerran kärryillä. Sitä ennen hän oli ratsastanut useita vuosia, mutta raviurheilu tuntui heti hänen jutultaan.
”Ajoin poniajoluvan vuonna 2015 ja sen jälkeen kiinnostukseni on kasvanut enemmän ja enemmän”, Sahlstén kertoo.
Töitä hän tekee hevosalan ulkopuolella. Koulutukseltaan hän on eläintenhoitaja, mutta työskentelee vanhustenhoidon parissa ja opiskelee lähihoitajaksi. Vapaa-aika kuluu tiiviisti tallilla ponien ja hevosten kanssa.
”Parasta tässä lajissa on se, että se on paljon enemmän kuin urheilua. Hevoset antavat meille niin paljon enemmän kuin, mitä ne meiltä ottavat. Saa uusia ystäviä ja uusia ovia avautuu. Saa menestystä, mutta myös epäonnistumisia. Koko ajan saa oppia uutta tai katsoa asioita toisesta näkökulmasta. Eikä se kaikki raitis ilma, jota tallilla saa, ole pahasta sekään”, Sahlstén sanoo.
Ponikypärien pistetaulukot