Suomessa on kulttuurisesti pitkä perinne kumppanuudesta hevosen kanssa. Hevosalalla hyvinvointiasioissa tapahtuvat muutokset ovat viime vuosina olleet nopeita. Tieto on lisääntynyt, sääntöjä on päivitetty ja epäkohtiin reagoidaan entistä nopeammin ja tiukemmin.
Kaiken eläinurheilun oikeutus perustuu aina eläimen hyvinvoinnista huolehtimiseen ja kunnioittavaan käsittelyyn. Hevosen kanssa harrastaminen, hevosen valmentaminen tai sen kanssa kilpaileminen ei saa aiheuttaa eläimelle kipua tai kohtuutonta rasitusta.
Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkärit Susanna Mäki ja Reija Junkkari kertovat ravihevosten arjesta, hyvinvointityöstä ja hyvinvoinnin valvonnasta.
Miten hevosten hyvinvointia valvotaan raveissa?
Raveissa hevosten hyvinvointia valvotaan koko tapahtuman ajan. Kilpailueläinlääkäri avustajineen yhdessä tuomariston kanssa tarkkailee valjakoita varikolla, lämmittelyssä, lähdön aikana ja sen jälkeen. Eläinlääkärit kirjaavat havaintonsa sähköiseen järjestelmään. Tämän ansiosta huomiot ovat heti nähtävissä eläinlääkäreille ja tuomareille hevosen kilpaillessa seuraavan kerran, jolloin hevosten hyvinvoinnin tarkkaileminen tehostuu. Lisäksi raportit näkyvät myös hevosen valmentajalle ja omistajalle.
Eläinlääkärillä on oikeus poistaa hevonen kilpailusta tai keskeyttää koko ravitapahtuma, mikäli hän katsoo kilpailemisen olevan esimerkiksi vaaraksi hevosten terveydelle.
Tapahtumajärjestäjällä on eläinten hyvinvointilain mukaan aina vastuu kirjata mahdolliset hyvinvointipoikkeamat. Kilpailueläinlääkäriä ja tapahtumajärjestäjää koskee ilmoitusvelvollisuus viranomaisille, mikäli hevosten hyvinvointi vaarantuu.
Suomessa kaikissa raveissa hevosille tehdään hyvinvointitarkastuksia, joihin arvotaan viisi ravipäivänä kilpailevaa hevosta. Hevosilta tarkistetaan ennen kilpailusuoritusta yleiskunto, suu, jalat ja kaviot sekä varusteet ja kärryt.
Hyvinvointitarkastusten lisäksi hevosille tehdään ravien aikana muun muassa suu- ja kaviotarkastuksia. Hevonen tarkastetaan myös aina kilpailun jälkeen, mikäli tuomaristo on antanut sen ohjastajalle rangaistuksen ajotaparikkeestä.
Vuonna 2024 Suomen raveissa kilpaili 5 191 hevosta. Kilpailusuorituksia tehtiin yhteensä 44 848. Hyvinvointitarkastuksia tehtiin yhteensä 2 073, kengättömyystarkastuksia 2 458 ja suutarkastuksia 1 056.
Myös kilpailuissa tapahtuva lääkeainevalvonta on osa hevosten hyvinvointityötä. Kilpailevien hevosten hyvinvoinnin varmistamiseksi lääkityksille ja toimenpiteille on määritelty minimivaroajat, joiden sisällä hevonen ei saa kilpailla. Varoaikojen tarkoituksena on sekä pyrkiä varmistumaan siitä, ettei hevosen elimistössä ole kilpailuhetkellä lääkeaineita, että taata hevoselle riittävä toipumisaika. Vuonna 2024 raveissa otettiin yli tuhat lääkeainenäytettä – enemmän kuin missään muussa urheilulajissa Suomessa.
Miten hevosten käsittelyä valvotaan raveissa?
Ravikilpailusäännöissä määrätään yksityiskohtaisesti, miten hevosta saa käsitellä ja miten ajovitsaa saa käyttää ravikilpailun aikana. Hevosten käsittelyä valvoo tuomaristo, kilpailueläinlääkäri avustajineen sekä muut ravien toimihenkilöt.
Vuonna 2022 Suomen ravikilpailusääntöjä muutettiin merkittävästi siten, että kaikki hevosen käskeminen on kokonaan kiellettyä. Ajovitsa on merkinantoväline, jota saa käyttää vain kevyeen merkinantoon muutamia yksittäisiä kertoja lähdön aikana. Samalla rangaistukset kielletyistä ajotavoista kovenivat. Vuonna 2023 sääntöjä tiukennettiin entisestään, jonka myötä toistuvista ajotaparikkeistä määrätään korotetut rangaistukset.
Muutokset on otettu vastaan hyvin, ja Suomi on ollut etujoukoissa ajamassa samaa muutosta myös kansainvälisesti. Euroopan ravijärjestö UET:n hallituksen päätöksen myötä pohjoismaiset ajotapasäännöt otetaan käyttöön kaikissa sen alaisissa ravimaissa alkuvuodesta 2025.
Käsitelläänkö hevosia Suomessa asianmukaisesti?
Hevonen on suuri pakoeläin, jonka kanssa turvallinen toimiminen perustuu ihmisen ja hevosen yhteistyöhön. Kaiken koulutuksen ja käsittelyn tulee olla hevoslähtöistä ja perustua tietoon ja tutkimukseen. Suomalainen hevostaito on aina ollut arvostettua myös kansainvälisesti.
Toisinaan esiin nousee tapauksia, joissa ei ole toimittu asianmukaisesti. Silloin on tärkeintä, että tilanteeseen puututaan. Väkivalta tai muu epäasiallinen toiminta hevosta kohtaan ei ole koskaan hyväksyttävää.
Miten Suomen Hippos reagoi epäkohtiin?
Ravikilpailusäännöissä ja rangaistusmääräyksissä on määritelty sakot, ajo- ja kilpailukiellot sekä muut rangaistukset, joita tuomaristo ja Suomen Hippos voivat määrätä ravikilpailuissa tapahtuneesta epäasiallisesta toiminnasta.
Mikäli kilpailutoiminnassa mukana olevan henkilön todetaan syyllistyneen eläinsuojelurikokseen tai sellaista epäillään, Suomen Hippoksen hallitus voi asettaa toimijan kilpailukieltoon. Tarvittaessa Hippos tekee asiasta tutkintapyynnön poliisille ja toimii yhteistyössä eläinsuojeluviranomaisten kanssa.
Kaikkiin väärinkäytöksiin tulee puuttua ja tämä on myös jokaisen hevosihmisen velvollisuus. Hippoksen sähköiselle ilmoituskanavalle kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen havaitsemastaan eläimiin tai ihmisiin kohdistuneesta epäasiallisesta toiminnasta.
Miten ravitallien toimintaa valvotaan?
Vuonna 2024 käyttöön otetun Hyvä Talli -laatujärjestelmän neuvontakäynti ja minimitason saavuttaminen on edellytys Suomen Hippoksen myöntämille A-, B- ja F-valmentajalisensseille.
Hyvä Talli -järjestelmän alimmalla pronssitasolla talli täyttää uuden eläinten hyvinvointilain ja sen asetusten vaatimat edellytykset sekä kiinnittää huomiota hevosten hyvinvoinnin perusasioihin. Moni talli täyttää kuitenkin jo nykyisellään hopeatason edellytykset, joissa on lisäksi kehitetty arkea helpottavia laatutoimintoja, kirjalliset sopimukset ovat kaikilta osin kunnossa, ja tallilla on valmennus- ja varautumissuunnitelmat sekä eläinlääkärin kanssa tehty terveydenhuoltosopimus. Kultataso on parhaillaan kehitteillä.
Lisäksi Hippoksen eläinlääkärit voivat tehdä talleille tarkastuskäyntejä, mikäli on syytä epäillä esimerkiksi lääkeaineiden väärinkäyttöä.
Hippos ei ole viranomainen, joten muuten tallien valvonnasta vastaavat aina alueen virkaeläinlääkärit ja Aluehallintovirasto. Hippos tekee viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä hevosten hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Saavatko ravihevoset viettää lajityypillistä elämää?
Kilpaileminen on hyvin pieni osa ravihevosen elämää. Kokonaisvaltainen hyvinvointi lähtee kotitallilta, hevosen päivittäisestä käsittelystä ja rutiineista. Hevoset ovat yksilöitä ja jokaisen arki suunnitellaan sille sopivaksi.
Ravihevosten elämä on pääsääntöisesti hyvinkin lajinmukaista. Ravihevoset liikkuvat paljon, jonka myötä ne eivät kärsi ylipainosta, joka on merkittävä hevosen hyvinvointia heikentävä tekijä ja altistaa useille sairauksille. Riittävä liikunta mahdollistaa usein myös vapaan heinäruokinnan.
Suuri osa ravihevosista ulkoilee tai laiduntaa kesäkaudella yötä päivää, talvellakin pääosan ajastaan. Hevoset ulkoilevat usein kaverin kanssa tai niillä on kosketusmahdollisuus lajitoveriin tarhassa, pihatossa tai karsinassa.
Hevosten pitäminen pihatoissa on raviurheilussa yleistä. Vuonna 2024 tehtyjen Hyvä Talli -neuvontakäyntien osalta puolella tarkastetuista ravitalleista hevosia oli mahdollista pitää pihatossa. Niissä hevonen voi liikkua vapaasti ja valita itse haluaako se viettää aikaa sisällä vai ulkona.
Mitä ravihevosten suuterveyden eteen on tehty?
Vuonna 2020 tehdyn suututkimuksen jälkeen ravihevosten hyvinvointi- ja suutarkastusten määrää on lisätty ja raportointia kehitetty. Hippos on jatkanut tutkimustyön tukemista ja rahoittamista.
Ravikilpailuissa hevosten suita tarkastetaan pääosin riskiin perustuvalla otannalla eli epäilyyn perustuen. Hevonen määrätään tarkastukseen aina, jos suussa näkyy verta tai jos hevosen käytös viittaa siihen, että suu on aiheellista tarkastaa sekä ajotaparikkeen seurauksena. Lisäksi suutarkastus tehdään osana hyvinvointitarkastusta sekä pistokoemaisesti esimerkiksi näytteenoton yhteydessä.
Hyvinvointi- ja suututkimusten tulokset kirjataan Heppa-järjestelmään. Eläinlääkäriraportille kirjataan suuvaurion luokitus, löydökset ja hevosella käytetyt varusteet. Tarvittaessa hevonen määrätään kilpailukieltoon, kunnes suu on parantunut. Raportin tiedot näkyvät kilpailueläinlääkäreille, tuomaristolle sekä hevosen valmentajalle ja omistajille.
Vuonna 2024 tehtiin 1 056 suutarkastusta, joihin hevoset valittiin ensisijaisesti epäilyn perusteella. Suuvauriolöydökset luokitellaan lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin vaurioihin. Vakavia vaurioita todettiin 13 hevosella kohtalaisia 121 hevosella ja lieviä 595 hevosella. 327 hevosella ei todettu vaurioita.
Seurauksena voi olla muun muassa kilpailukieltoon asettaminen ja vaatimus eläinlääkärin suorittamasta suutarkastuksesta kilpailukiellon purkamiseksi tai suutarkastus kilpailupaikalla ennen starttia, jotta vaurion voidaan todeta parantuneen.
Yhteistyö valmentajien ja eläinlääkäreiden välillä on ollut hyvää. Tieto, osaaminen ja hevosten taustajoukkojen tekemä omavalvonta on lisääntynyt merkittävästi suututkimustyön ja lisääntyneen valvonnan ja neuvonnan myötä, mutta edelleen työtä suuvaurioiden vähentämiseksi tulee jatkaa. Suomen Hippoksen varustetyöryhmä ja eläinlääkärit käsittelevät ja esittävät lisäksi tiedon lisääntyessä mahdollisia muutoksia esimerkiksi ravikilpailuissa sallittuihin kuolaimiin ja muihin varusteisiin.
Käytetäänkö raviurheilussa dopingia?
Hevosen lääkeainenäytteestä ei saa löytyä mitään sellaista, mitä hevosen elimistöstä ei löydy luonnostaan. Lääkeaineille ja toimenpiteille on määritelty minimivaroajat ja hevosen kaikki lääkitseminen on kielletty neljä vuorokautta ennen kilpailua.
Vain terveellä hevosella saa kilpailla, ja mikäli hevosta on lääkitty, tulee noudattaa lääkeaineelle määrättyjä varoaikoja ja antaa hevosen toipua. Positiivisia lääkeainetestejä oli yli tuhannesta tutkitusta näytteestä vuonna 2024 vain yksi. Varsinaisia dopingrikkomuksia ei tule raviurheilussa ilmi edes vuosittain.
Altistaako kilpaileminen hevosen ylirasitukselle?
Yksilöllisen valmennuksen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tavoitteena on terve ja pitkäikäinen kilpahevonen. Silti ihmisurheilun tapaan myös raviurheilussa esiintyy rasitusvammoja ja loukkaantumisia.
Loukkaantumisia pyritään ennaltaehkäisemään esimerkiksi suunnittelemalla valmennus yksilöllisesti hevosen kunto- ja kehitystason mukaan, ja kiinnittämällä huomiota kilpailu- ja valmennusolosuhteisiin. Suomessa erityistä huomiota on kiinnitetty raviratojen kuntoon ja turvallisuuteen kaikkina vuodenaikoina. Valmentajilta ja ohjastajilta on myös alettu kerätä kilpailupäivinä palautetta radan kunnosta Heppa-järjestelmän kautta.
Hevosilla on myös sellaisia yksilöllisiä rakenteellisia ominaisuuksia, tapoja liikkua sekä piileviä tai synnynnäisiä vikoja, jotka voivat altistaa kyseisen yksilön herkemmin ylirasitukselle. Siksi on tärkeää, että hevosten terveydentilaa tarkkaillaan ja hoidetaan ennaltaehkäisevästi.
Kilpailueläinlääkäri ja tuomaristo tarkkailevat hevosten ravin laatua erityisesti lämmityksen aikana ennen kilpailusuoritusta. Vain ontumattomalla hevosella saa kilpailla.
Kavioiden kunto tarkastetaan hyvinvointitarkastuksen yhteydessä sekä usein kilpailun jälkeen, jos hevonen on kilpaillut ilman kenkiä. Vuonna 2024 kengättömyystarkastuksia tehtiin 2 458, joissa todettiin, että yhdellä hevosella kavio oli liiallisesti kulunut sekä lisäksi annettiin muutamia huomautuksia ja suosituksia kilpailla kengillä jatkossa.
Suomen sääolosuhteiden vuoksi kengittä kilpaileminen on turvallisuussyistä kokonaan kiellettyä talvikaudella.
Ovatko kilpailut ja kuljetukset hevoselle stressaavia?
Useimmat urheiluhevoset ovat tottuneita matkustajia ja kuljetusautot on suunniteltu hevosten mukavuus ja hyvinvointi tarkasti huomioiden. Valmentajat pyrkivät järjestämään kilpailumatkat ja yöpymiset siten, että hevoset viihtyvät mahdollisimman hyvin ja voivat myös kilpailla parhaalla mahdollisella tasollaan. Moni hevonen matkustaakin tutun tallikaverin kanssa ja yöpyy vierailla paikkakunnilla jo ennestään tutussa tallissa.
Hevoset suhtautuvat kilpailemiseen yksilöllisesti. Kilpailu on lyhyt, muutaman minuutin mittainen suoritus. Jos hevonen reagoi kilpailemiseen, on tärkeää pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia kaikin tavoin kilpailuissa sekä niiden jälkeen.
Loukkaantuuko tai kuoleeko ravihevosia raveissa?
Hevosia kuolee ravikilpailuissa todella harvoin. Lähes poikkeuksetta kyseessä on onnettomuus tai jokin muu äkillinen tilanne. Vuonna 2024 Suomessa ajettiin lähes 5 000 ravilähtöä, joissa menehtyi yksi hevonen, sydänperäisen äkkikuoleman seurauksena, jollaista ei pystytä nykytutkimusmenetelmillä ennakoimaan. Omistajalta on kysytty lupa julkistaa kuolinsyy.
Lievempiä loukkaantumisia voi tapahtua kilpailujen yhteydessä samaan tapaan kuin ihmisurheilijoillakin. Tällöin kilpailueläinlääkäri tarkistaa hevosen, antaa tarvittaessa ensiapua paikan päällä ja ohjaa jatkotutkimuksiin.
Millainen elinkaari ravihevosella on?
Tyypillisesti varsa viettää elämästään vähintään ensimmäiset puoli vuotta emänsä kanssa, jonka jälkeen se siirtyy kasvamaan ikätoveriensa seuraan, usein pihattoon. Arjen perusasioiden harjoittelu alkaa jo pian varsan syntymän jälkeen, ja varsinainen koulutus noin vuoden ikäisenä.
Lämminveriset ravihevoset saavat aloittaa kilpailemisen rajatusti kaksivuotiaina ja suomenhevoset kolmevuotiaina. Kilpailuoikeus päättyy lämminverisillä 12-vuotiaana ja suomenhevosilla 15-vuotiaana. Vuonna 2024 kilpailleiden ravihevosten keski-ikä oli 6,25 vuotta ja kilpaileminen oli aktiivista kaikissa sallituissa ikäluokissa.
Kilpauran päättymisen jälkeen sekä lämminveriset että suomenhevoset voivat toimia esimerkiksi harrastehevosina ajo- tai ratsastuskäytössä tai esimerkiksi terapia- ja hevosavusteisessa toiminnassa. Ravihevoset ovat pääsääntöisesti hyvin peruskoulutettuja ja moneen tottuneita, josta on usein etua jatkokoulutuksessa ja uudella uralla.
Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmä on ilmoitusrekisteri, jonka tiedot perustuvat hevosen omistajan tai valmentajan antamaan tietoon. Hevosen kuolinajan ja -syyn ilmoittaminen on vapaaehtoista, jonka vuoksi tilastosta ei voida tehdä yleistäviä päätelmiä.
Tilastoon tehtyjen ilmoitusten perusteella ei ole merkkejä siitä, että nuoria ravihevosia lopetettaisiin merkittävän usein esimerkiksi ratsuihin tai poneihin verrattuna. Tavallisimpia rekisteriin kirjattuja lopetussyitä ovat olleet rotuun ja käyttötarkoitukseen katsomatta jalkavammat, vanhuus ja ähky. Hevosalan tilastoinnin näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, että kuolleiden tai lopetettujen hevosten tiedot ilmoitettaisiin rekisteriin mahdollisimman tarkasti.
Vastuulliseen hevosen omistamiseen kuuluu huolehtia myös siitä, että luopumistilanteessa etsitään sille tarpeita vastaava uusi koti. Joskus se, että myymisen sijaan hevonen lopetetaan, on vastuullinen ja oikea teko.
Miten hevosalalla suhtaudutaan uuteen eläinten hyvinvointilakiin ja asetukseen hevosten hyvinvoinnista?
Lähtökohtaisesti Suomen Hippos on tyytyväinen asetuksen sisältöön. Laki ja sen asetukset asettavat kuitenkin vain minimivaatimukset hevosten hyvinvoinnille, ja hevosista huolehditaan paremmin kuin laki vaatii.
Asetusten valmistelussa Hippos on pyrkinyt nostamaan esiin ne asetustasolla määriteltävät hevosenpitoon liittyvät parannukset, jotka aidosti lisäävät hevosten hyvinvointia ja helpottavat myös toiminnan valvontaa. Valvonnan kuormittaminen ja asetusten kiertäminen epätoivotulla tavalla eivät lisää hevosten hyvinvointia.
Hippoksen lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan Hippoksen verkkosivuilta.
Puhutaanko hevosten hyvinvoinnin epäkohdista tarpeeksi?
Mahdollisten epäkohtien tunnistaminen ja niistä puhuminen on erittäin tärkeää, sillä vain tämä voi johtaa muutokseen. Hevosten hyvinvointiin liittyvä tieto lisääntyy nopeasti ja sen myötä hevosten kanssa toimiminen on muuttunut paljon viime vuosina. Jotta uutta tietoa voidaan laajasti hyödyntää hevosalalla, tulee keskustelun olla avointa ja aktiivista etenkin asiantuntijoiden kanssa.
Esimerkiksi ravivalmentajien ja -ohjastajien kanssa tehty yhteistyö ajotapasääntöjen muuttamiseksi on ollut erittäin hyvää.
Mitä pitää tehdä, jos hevosen hyvinvointi huolettaa?
Jos kohtaa tilanteen, jossa hevosen hyvinvointi vaarantuu, tulee tehdä asiasta eläinsuojeluilmoitus, jolloin asia käsitellään viranomaisten toimesta.
Mikäli et ole varma, koskeeko asia eläinsuojelu- tai muita viranomaisia, ilmoituksen voi tehdä myös Suomen Hippoksen sähköiselle ilmoituskanavalle, josta saat ohjeita asian eteenpäin viemiseksi. Ilmoitukset käsitellään aina luottamuksellisesti.
On tärkeää uskaltaa puuttua, tai kertoa kohtaamistaan epäkohdista, jotta niihin voidaan puuttua.
Vinkki jokaiselle, jota ravihevosten hyvinvointi mietityttää?
Tutustu ravihevosten elämään ja arkeen – raviurheilu on muuttunut paljon viime vuosina ja muutos jatkuu.
Kysy rohkeasti raveissa kilpailueläinlääkäriltä tai hevosten taustajoukoilta hevosesta ja sen hyvinvoinnista. Hevosihmiset kertovat mielellään hevostensa arjesta ja useille talleille voi sopia myös tutustumiskäynnin.