Suomen Hippos vie hevosalan viestiä hallituksen syksyn budjettiriiheen yhdessä muiden edunsaajien kanssa.
Kuva: Hippos/Ville Vuorinen
Hevosalan valtion rahoitus on epävarmalla pohjalla, kun rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus yleishyödyllisiin kohteisiin arvioidaan laskevan vuonna 2021 noin 300 miljoonaa. Kyse on noin kolmasosasta Veikkauksen aiemmasta tuloutuksesta. Taustalla ovat uudet vastuullisuustoimet ja pelaamisen karkaaminen toimiluvattomiin ulkomaalaisiin yhtiöihin verkossa.
Hevosala on merkittävä osa Veikkauksen edunsaajien ryhmää, ja Veikkauksen tuloutuksesta kohdistuu alalle lain mukaisesti 4 prosenttia. Hevosalan lisäksi tuottojen laskemisesta kärsivät myös muut Veikkauksen tuloutuksella rahoitettavat toimialat: tiede, taide, liikunta, nuorisotyö sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt. Edunsaajien yhteinen viesti on, että hallituksen tulee löytää syksyn budjettiriihessä keinot rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen sisäinen neuvottelu budjetista käytiin 25.8. ja varsinainen budjettiriihi pidetään 14.-15.9.
”Budjettiriihestä odotetaan ratkaisua siihen, miten hevosalan rahoitus varmistetaan tämän ja ensi vuoden osalta. Myös tulevaisuuden ratkaisuja on tärkeä päästä miettimään mahdollisimman pian. On ehdottoman tärkeää, että viestiä viedään yhdessä rintamassa eteenpäin”, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Sami Kauhanen painottaa.
”Hevosalan kohdalla Veikkauksen rahoituksen merkitys on erittäin suuri erityisesti siksi, että alalla ei ole aikaisemmilta vuosilta merkittäviä puskureita käytössään”, Kauhanen lisää.
Hallitusohjelmassa on selkeä sitoumus kompensoida rahapelituottojen lasku edunsaajille ja asiaan odotetaan varmistusta budjettiriihestä. Suomen Hippos on käynyt keskusteluja tulevasta vuodesta maa- ja metsätalousministeriön kanssa ja asiaan haetaan ratkaisua, jolla ensi vuoden tuotot pystytään varmistamaan.
”Kulunut vuosi on osoittanut käytännössä sen, miten aivan arjen tasolla hevosala on pysyvä ja vetovoimainen yhteiskunnallinen tekijä. Hevosenomistajien vuosittainen 160 miljoonan investointi raviurheiluun sekä toimialan rakenne vaativat sitä, että prosessit ovat pysyviä ja suhdanteiden heilunnan ulottumattomissa: hevosten kasvatus, rehuntuotanto, päivittäinen hoito ja infran ylläpito vaativat suunnitemallisuutta, sitoutumista, monialaisuutta ja ennen kaikkea syvää ymmärrystä siitä, että asiat vaativat pitkäjänteisyyttä ja aikaa”, Kauhanen muistuttaa.
Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisyyden kasvattamisen 60 000:lla. Hallitus tulee pääministerin mukaan tekemään syyskuun budjettiriihessä päätöksiä ja luomaan näkymän, joilla työllisten määrää kasvatetaan 30 000 työllisellä.
Hevosala tarjoaa työpaikkoja maassamme sellaisilla alueilla, joilla työllistyminen on muutenkin haastavaa. Sen lisäksi alalla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tarjota kulttuurista, sosiaalista ja yhteiskunnallista hyvinvointivaikutusta paitsi jo harrastaville ja alan piirissä toimiville, mutta myös laajemmin.
”Hyvinvoiva yksilö rakentaa hyvinvoivaa yhteisöä, ja vakaat, pärjäävät yhteisöt ovat omiaan rakentamaan resilienttiä yhteiskuntaa. Eikä pidä unohtaa, että suomalainen hevonen kuluttaa lähes kahden euron edestä kotimaisia maataloustuotteita joka päivä – jopa tuplasti enemmän kuin keskivertosuomalainen”, Kauhanen muistuttaa.