Suomen Hippoksen tilaama Suomen ravialan nykytila –selvitys on valmistunut. Selvityksen keskeisimmät huomiot kiinnittyvät lajin kykyyn uusiutua yhteiskunnallisen muutoksen osana.
Luonnonvarakeskus LUKE:n erikoistutkija, dosentti Markku Saastamoisen toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan suomalaista ravialaa jo tehtyjen tilastojen, selvitysten sekä tutkimusten pohjalta.
”Raviurheilun nykytilan selvitykselle on ollut tilausta jo pitkään ja nyt tulevaisuustyön käynnistyttyä tarpeesta tuli akuutti. Tällainen laajasti raviurheilua tarkasteleva selvitys kokoaa hyvin alan tärkeimmät kehittymiseen liittyvät painopistealueet ymmärrettäviksi niin meillä Hippoksessa kuin laajemminkin raviurheilun sidosryhmissä”, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen summaa.
Selvityksessä käy ilmi, että raviurheilu ja ravitapahtumat tunnetaan hyvin, mutta niiden kiinnostavuus ja arvostus ovat tunnettuuteen nähden heikkoa. Näin on siitä huolimatta, että ravitapahtumien saavutettavuus on hyvällä tasolla.
Hevoset kuitenkin kiinnostavat: raviurheilun harrastajia ja seuraajia on noin 220 000, ja arviolta 500 000 suomalaista on kiinnostunut hevosista. Uudistuva hevostalous –hankkeessa kysyttiin halukkuutta aloittaa hevosharrastus, ja vastausten pohjalta voi arvioida, että parhaimmillaan hevoslajien pariin voisi tulla 100 000 uutta harrastajaa.
Raviharrastus ja –kiinnostus urbanisoituvat yhteiskunnan kaupungistumisen myötä ja on nähtävissä, että suurissa kaupungeissa ravit kiinnostavat huomattavasti enemmän kuin kaupungin lähiseudulla. Vermon teettämän kyselyn mukaan peräti 92% pääkaupunkiseutulaisista tuntee radan. Nämä asiat eivät kuitenkaan konkretisoidu raviratojen yleisömääriin, tai ravit ei pysty tarjoamaan sitä, mitä urheilua seuraava yleisö tapahtumilta haluaisi.
Tapahtumien kehittäminen kuuluu keskeisesti Hippoksen vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan, ja selvitys tukee tavoitetta nostaa ravitapahtuman urheilullista puolta paremmin esille. Saastamoisen mukaan ravialan on oltava paremmin selvillä kuluttajatrendeistä ja tapahtuman sekä urheilun tulee perustua kuluttajan ajassa muuttuviin arvoihin ja motiiveihin. Samalla on selvennettävä, mikä on rahapelaamisen tarkoitus ja merkitys osana raveja, koska merkittävällä joukolla ihmisiä raveja koskevissa kyselyissä suhtautuminen rahapelaamiseen on kielteinen. Myös vastuullisuus, kestävyys ja ilmastonmuutos kiinnostavat raveja seuraavia yhä enemmän.
Ratojen välinen yhteistyö on lisääntynyt ja Saastamoisen mukaan se tuo selkeää vahvuutta toimintaan, ja on osa aiemmin mainittua resurssiviisautta. Samalla ravitapahtumista on mahdollisuus luoda selkeämpiä brändejä, kun on luotu yhteistä profiilia.
Perinteisestä mallista kohti elämyspalveluita
Paitsi raviratojen ja tapahtumien, myös ravivalmentajien rooli on muuttunut perinteisestä valmennuksesta ja valmennustallin pidosta ”elämyspalvelun tuottajaksi”. Muutos on seurausta omistajakunnan rakenteessa ja tavoitteissa tapahtuneesta muutoksesta. Kommunikointitaidot asiakkaiden kanssa ja esiintymistaidot mediassa ovat aiempaa tärkeämmät, kun halutaan pyrkiä eroon vanhanaikaisesta imagosta.
Hevoskasvatus liittyy läheisesti raviurheiluun, mutta yleisölle tämä yhteys on jäänyt epäselväksi. Suomessa syntyneiden varsojen määrät ovat vähentyneet viime vuosina, ja väheneminen on seurausta enimmäkseen kasvattajien määrän vähenemisestä sekä ikääntymisestä. Kasvatus kaipaa jatkajia tai täysin uusia ihmisiä ja näille järjestettävää koulutusta. HAMK:n ja Suomen Hippoksen Uudet hevoskasvattajat -hanke pyrkii vastaamaan tähän tällä hetkellä.
Hevostenomistajien määrä on vähentynyt tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Vähentyminen koskee määrällisesti niin henkilö- kuin yhteisomistuksiakin, mutta samalla yhteisomistusten osuus on kasvanut. Yhteisomistamisessa korostuvat yhteisöllisyys sekä hevosen menestymisen kokeminen.
Saastamoinen kuvaa selvityksessä ravialan toimijoista koostuvaa arvoketjua, joka muodostuu hevosten kasvatuksesta, valmennuksesta, omistamisesta, kilpailutoiminnasta sekä loppukäyttäjästä eli yleisöstä. Ravitapahtuman ja –urheilun kehittämisessä jokainen osa on otettava huomioon, mutta ketjunvälillä on saavutettava yhteinen tahtotila. Keskeistä on yhteistyötä edistävien mallien luominen yli yksittäisten toimijoiden.
Lue koko Suomen ravialan nykytila -selvitys: