Oulun ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön perusteella nykyistä Suomen Hippoksen koulutustarjontaa voidaan pitää onnistuneena. Koulutus koetaan tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Etäkoulutuksiin ja itsenäiseen opiskeluun verkon välityksellä ollaan valmiita ja ne koetaan mielekkääksi vaihtoehdoksi.
Kuva: Hippos/Ville Vuorinen
Suomen Hippos kouluttaa toimijoita erilaisten tapahtumien talkoolaisista ja toimihenkilöistä raveja järjestäviin ja hevosten rekisteröintejä suorittaviin työntekijöihin. Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty opinnäytetyö, jossa selvitettiin kyselyn avulla toimihenkilöiden tyytyväisyyttä koulutuksiin sekä etsittiin kehittämiskohteita. Lisäksi selvitettiin, miten henkilöiden tehtäviin perehdytys on sujunut, sekä minkälaiseksi he arvioivat omaa osaamistaan.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että pääsääntöisesti Suomen Hippoksen järjestämiin koulutuksiin ja niiden sisältöön ollaan tyytyväisiä. Palaute oli pääasiassa hyvää ja rakentavaa. Kohderyhmä tunnistaa hyvin koulutustarpeensa ja esille nousi myös kehitysehdotuksia.
Vastauksissa tuli useita kertoja esille vertaisoppimisen merkitys sekä kollegoiden tapaamisten, keskusteluiden ja vuoropuheluiden arvo. Näiden keskustelujen kautta saadaan tukea omaan työhön. Vertaistuella on suuri merkitys työhyvinvointiin. Sitä kautta huomataan, ettei hankalien asioiden kanssa tarvitse kamppailla yksin.
Koulutuksessa kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän mentorointia tai tutorointia. Nykyisessä järjestelmässä esimerkiksi raviratojen toimihenkilöiden alueellisissa koulutuksissa vastuu on suurkilpailuvalvojilla. Työtehtävästä riippuen voitaisiin tietylle ajanjaksolle nimetä tutorit, joihin voisi ottaa yhteyttä mieltä askarruttavissa asioissa. Näin olisi tiedossa, kenen puoleen kääntyä, jos ei hallitse jotain asiaa tai tilannetta. Tutorin tuki voisi olla käytettävissä tiettynä päivänä, jolloin se ei häiritsisi tutorin omaa työskentelyä liikaa.
Vertaisoppimisen näkökulmasta nousi esille myös alueelliset vastuuhenkilöt, jotka ottaisivat isompaa vastuuta haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi raviratojen ratamestareilla voisi olla alueellinen pääratamestari, joka ohjaisi muiden ratamestareiden toimintaa ja tietyt toimet ajoitettaisiin pääratamestarin ohjeiden mukaisesti. Alueellisia vastuuhenkilöitä olisi paikallaan nimetä muissakin toimissa, kuten rataeläinlääkärin, tuomarin tai näyttelylautakunnan jäsenen työssä. Näin hyväksi havaitut toimintamallit yleistyvät ja yhtenäistyvät ratojen ja hevosjalostusliittojen välillä. Työn mielekkyys lisääntyy, vastuu jakaantuu, virheitten määrä pienenee, yhteisöllisyys ja verkostoituminen lisääntyvät ja erityisesti osaamistaso paranee. Lisäksi osaamista siirtyisi henkilöiltä toisille ja myös ns. hiljaista tietoa saataisiin jaettua.
Etäosallistuminen on hyvä lisä nykyisiin koulutuksiin. Kaikkiin koulutuksiin osallistuminen paikan päällä ei ole aina mahdollista ja etäosallistumisesta ja verkkoluennoista saataisiin vaihtoehto kouluttautumiseen. Etäosallistuminen säästää kustannuksia, aikaa ja luontoa. Taltioidut verkkoluennot mahdollistavat luennon kuuntelemisen juuri itselle sopivaan aikaan. Verkkokurssit voisivat sisältää verkkoluentojen ja muiden oppimateriaalien lisäksi esimerkiksi tenttejä tai muita tehtäviä oman osaamisen testaamiseen. Kun järjestelmä on toimiva, voisi uudelta toimihenkilöltä vaatia esimerkiksi ravikilpailusääntöjen verkkotentin suorittamista ennen toimessa aloittamista. Toimivan ja laadukkaan verkko-opiskelujärjestelmän rakentaminen, ylläpitäminen ja testaaminen vaatii resursseja ja pitkäjänteisyyttä. Jakamalla vastuualueet ja kustannukset yhdessä Hippoksen, raviratojen ja hevosjalostusliittojen kanssa uuden kehittämisestä ei synny liian suurta taakkaa yhdelle toimijalle.
Ajantasainen nettiportaali olisi hyvä tuki hevosjalostusliittojen ja raviratojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden työskentelyssä. Esimerkiksi valjakkotarkkailijan toimessa aloittava henkilö voisi etukäteen tutustua toimenkuvaansa nettiportaalissa tai ratamestareille olisi tarjolla infopaketti asioista, jotka tulee huomioida ravipäivinä. Selkeästä ja helposti päivitettävästä järjestelmästä olisi vaivatonta tarkistaa asioita vaikkapa ravitapahtuman aikana.
Tehtävien kierrättämisellä tarkoitetaan, että henkilöiden tehtävää voidaan tietyn osaamistason saavuttamisen jälkeen vaihtaa. Kaikissa toimissa tämä ei ole mahdollista tai järkevää, mutta joissakin tilanteissa sen avulla voitaisiin tukea henkilöiden kehittymistä ja ammattitaitoa. Kierto auttaa arvostamaan toisten tekemää työtä ja ymmärtämään kokonaisuuksia. Joissakin tehtävissä sen kautta voitaisiin lisätä motivaatiota ja parantaa osaamista. Esimerkiksi ravien varikkotoimihenkilöiden tehtäviä olisi hyvä kierrättää, näin osaamiskenttä laajenisi. Laaja osaamiskenttä helpottaisi sairastapauksista ja muista poissaoloista selviämistä, sillä poissaolevalle henkilölle olisi helpompaa löytää korvaaja.
Raviratojen ja hevosjalostusliittojen johdossa on moniosaajia, joiden tulee hallita isoja kokonaisuuksia ja toisaalta myös pikkutarkkoja sääntöjä. Samalla heidän tulisi pystyä kehittymään ja kehittämään. Radoilla ja hevosjalostusliitoissa työskentelevät henkilöt ovat lajin ja Suomen Hippoksen sanansaattajia. Kohdennettua ja yleistä koulutusta tarvitaan jatkossakin.
Aune Huttunen
Agrologi YAMK, Maaseudun kehittäminen
Oulun Ammattikorkeakoulu
Theseus:
OSAAMISTARPEET KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA HEVOSALAN ORGANISAATIOSSA