Maria Aromaa kutsuu varsojen ja nuorten hevosten omistajia osallistumaan suolinkaiskantojen tutkimukseen.
Kutsumme varsojen ja nuorten hevosten omistajia osallistumaan tutkimukseen, jossa etsimme ulostenäytteistä ivermektiiniresitenttejä suolinkaiskantoja. Suolinkainen on alle 2-vuotiailla hevosilla yleinen suurikokoinen (jopa 30 cm pitkä) ohutsuolen sukkulamato. Näytteitä toivomme yhteensä 150 varsasta, jotka ovat syntyneet vuonna 2011 tai sen jälkeen. Näytteitä otetaan vastaan aikavälillä syyskuu - marraskuu 2013.
Tarjoamme ilmaisen parasitologisen ulostetutkimuksen varsalle ja maitovarsojen kohdalla myös emälle. Suolinkaismunia erittävälle varsalle tarjoamme lisäksi ivermektiinilääkereseptin, ja ulostetutkimuksen vielä lääkityksen tehon selvittämiseksi 2 viikon kuluttua lääkityksestä.
Pyydämme varsan tuoretta ulostetta karsinasta tai tarhasta kerättynä ensi vaiheessa noin desin verran. Jos varsalla laboratoriotutkimuksessamme osoittautuu olevan matotartunta, otamme omistajaan yhteyttä puhelimitse. Muussa tapauksessa ilmoitamme tuloksesta sähköpostitse. Suolinkaisinfektoituneiksi osoittautuneilta hevosilta tarvitsemme geneettiseen määritykseen riittävän loismunamäärän turvaamiseksi noin 2-3dl:n näytteen ennen lääkitystä ja saman verran kaksi viikkoa lääkityksen jälkeen. Jos kaksi viikkoa lääkityksen jälkeen ulosteessa on edelleen suolinkaismunia, annamme toisen lääkemääräyksen. Resistenssitutkimuksissa on ensiarvoisen tärkeää, että hevoselle annetaan riittävä painonmukainen annos lääkeainetta ja että hevonen todella syö koko annoksen. Varsan omistajaa pyydetään myös vastaamaan lyhyeen kyselyyn.
Vaadimme, että tutkimukseen osallistuvaa varsaa ei ole loislääkitty millään lääkeaineella ainakaan kuukauteen ennen tutkimukseen osallistumista. Suomen Eläinlääkäripraktikot ry suosittelee varsoille loishäätöä kahden kuukauden välein.
Varoitamme, että ivermektiinilääkitys on yhdistetty varsojen suolinkaisähkyyn, joka voi olla vakava ja jopa tappava tila, joka aiheutuu kuolleiden suolinkaisten tukkiessa varsan ohutsuolen. Suolinkaisähkyn edellytys on, että infektio on massiivinen ja loiset ovat lääkeaineelle herkkiä. Rutiininomaiseenkin loislääkitykseen muillakin lääkeaineilla (esim. pyranteeli) liittyy riski. Suolinkaisten ivermektiiniresistenssin yleisyyden vuoksi Suomen Eläinlääkäripraktikot -yhdistys ei enää suosittele sitä varsoille ensisijaisloislääkkeeksi
Tutkimuksen tarkoitus on kerätä suolinkaismunia sekä ivermektiiniherkistä että resistenteistä loiskannosta Saksassa tapahtuvaa geneettistä tutkimusta ”Hevosen suolinkaisen (Parascaris equorum) makrosyklisille laktoneille resistenssiä aiheuttavat geneettiset muutokset (single-nucleotide polymorphism, SNP)” varten. Tutkimuksessa pyritään kansainvälisen tutkimusryhmän toimesta tunnistamaan resistenssiin johtaneet geenimuutokset. Tutkimuksen suomalaisen osuuden tekevät yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, TerveTalli -eläinlääkäripalvelut ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Käytännön laboratoriotöiden toteutuksen tekee lisensiaattiopinnäytetyönään ELK Maria Aromaa. Tutkimuksella ei ole ulkopuolista rahoitusta. Eläinten omistajien yhteystietoja tai hevosten loisnäytetutkimustuloksia ei käytetä muihin tarkoituksiin. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja hevosen omistajalla on oikeus keskeyttää tu tkimukseen osallistuminen milloin tahansa ja syytä ilmoittamatta.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
ELK Maria Aromaalle sähköpostilla: maria.aromaa@helsinki.fi
Lisätietoja antavat myös:
yliopistonlehtori, dosentti Anu Näreaho 09 19157048
eläinlääkäri Katja Hautala 040 507 5067
tutkimusprofessori Antti Oksanen 044 5616491
Linkki nettisivuille: http://www.vetmed.helsinki.fi/klel/tutkimus/hevosten_suolinkaiset.html