Hevosalan yhteisessä paneelikeskustelussa peräänkuulutettiin etenkin hevosharrastusten nostamista laajemmin mukaan Harrastamisen Suomen malliin ja hevosavusteista toimintaa osana hyvinvointiratkaisuja.
Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton järjestämässä hevosten hyvinvointivaikutuksia avanneessa paneelikeskustelussa SuomiAreenan avauspäivänä tiistaina keskusteltiin monipuolisesti hevosalan ratkaisuista niin suomalaisten hyvinvoinnin tukemisessa kuin syrjäytymisen ehkäisyssä.
SRL:n tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltosen fasilitoimassa paneelissa esiin nousivat hevosharrastusten vaikutukset niin fyysiseen hyvinvointiin, mielenterveyden tukemiseen kuin yhdenvertaiseen oikeuteen harrastaa. Keskustelussa olivat mukana keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi, Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen, Koulutuskeskus Salpauksen Tarja Mattsson sekä Teivon ravikoulun Viena Kauppi. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta joutui valitettavasti peruuttamaan osallistumisensa eduskunnan täysistunnon johdosta.
Keskustelijat antoivat kiitosta tuoreessa hallitusohjelmassakin nostettuun liikunnan ja urheilun merkitykseen hyvinvoinnille – ja nostivat hevosen merkitystä liikuttajana. Motivaatio, mahdollisuus harrastaa niin kustannusten kuin itselle mieluisan lajin löytämisen puolesta, sekä koulun ja kasvatuksen rooli liikunnallisen elämäntavan oppimisessa nousivat keskeisenä esille.
”Hevonen on aika hyvä liikuttaja. Kun muistelee omaakin lapsuutta, pyörällä mentiin tallille ja tallilla ei istuskeltu ja selattu puhelinta, vaan tehtiin tallitöitä ja mentiin hevosen kanssa esimerkiksi ratsastamaan”, Viena Kauppi muistutti.
”Mikä on parempaa motivaatiota kuin se, että pääsee tekemään sitä mitä itse haluaa tehdä? On hevonen, jonka kanssa on hyvä kommunikoida, vaikka ei olisi yhteistä kieltä. Merkityksellisyys, se että itse pystyn ja itse kykenen, korostuu hevosen kanssa toimiessa. On lapsia, jotka eivät pysty liikkumaan oikeastaan missään muualla kuin hevosen kanssa”, korosti Riikka Juntunen.
Hevosavusteinen toiminta nähtiin ratkaisuna myös muun muassa syrjäytymisen ehkäisyyn.
”Nuorten syrjäytyneiden, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien, määrä on 60 000 paikkeilla ja samalla menetetään koko ajan osaajia työmarkkinoille. Tämä on kallis kysymys. Hevosavusteisella toiminnalla voitaisiin paikata ja täydentää muita terapiamuotoja”, ehdotti Hilkka Kemppi.
”Ratsastusterapia on vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Se on Kelan kustantamaa, suhteellisen kallista eikä kovin pitkissä jaksoissa mahdollista kaikille sitä tarvitseville. Hevosavusteisen toiminnan kriteeri taas on lievempi: se voi olla mitä tahansa ihmisen hyvinvointia tukevaa toimintaa, jota toteutetaan hevosen läsnä ollessa tai talliympäristössä. Hevonen saa läsnäolollaan aikaan ihan fysiologisia muutoksia: madaltaa syketiheyttä, madaltaa hengitysfrekvenssiä sekä tervettä verenpainetta ja tuo sitä kautta fyysisiä hyvinvoinnin elementtejä,” jatkoi lehtori Tarja Mattson Salpauksesta.
Erityisesti Harrastamisen Suomen mallin ulottaminen vahvemmin myös hevoslajeihin koettiin tärkeäksi. Harrastamisen Suomen malli on Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamuoto, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
”Meillä on yli 300 kuntaa, ja kaikissa kunnissa pitäisi olla mahdollisuus harrastaa hevosten kanssa koulupäivän yhteydessä. Uskon, että on mahdollista tarjota se kaikille lapsille Harrastamisen Suomen mallin ja myös kuntien ja järjestöjen yhteistyön kautta”, Hilkka Kemppi painotti.