Suomalaisravureille talvi alkoi tänä vuonna 20. lokakuuta. Voimakkaasti kärjistäen juuri tuolloin suuri osa suomalaishevosista jäi talvitauolle. Siihen asti karsittujen listat pullistelivat hevosia, ja siitä eteenpäin raveihin joudutaan houkuttelemaan osallistujia.
Ilmiö toistuu joka vuosi, kaksi kertaa vuodessa. Ensin keväällä kun lumet sulavat, ”kaikki” hevoset ilmestyvät yhtä aikaa raveihin. Syksyllä taas kausi jatkuu siihen asti kun ensimmäiset pakkaset alkavat ja ensilumi sataa. Suomalaiset harrastajavalmentajat haluavat kilpailla hevosillaan mieluiten kesällä, ja selvästi innokkaimmin hevosia ilmoitetaan raveihin touko- ja syyskuussa.
Tänä syksynä pahin ruuhka ajoittui ajalle 20.9.-20.10. Tuona aikana raveista karsittiin yhteensä 1724 hevosta (keskimäärin 36,6/ravit), kun kuukautta aiemmin karsittujen määrä oli 1375 (ka. 25,4) ja kuukautta myöhemmin 854 (ka. 18,1). Nyt marras- joulukuun vaihteessa täydet 10 lähdön ravit ovat ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Alan tulovirtojen kannalta jokainen peruutettu sarja ja ajamaton lähtö tarkoittaa elintärkeiden totoeurojen menetyksiä, ja vaikuttaa suoraan ratojen palkintojenmaksukykyyn.
Hevospula ei johdu pelkästään kilpailukalenterin alueellisesta epätasapainosta, vaan ongelma vaivaa yhtä hyvin Oulua, Kaustista, Joensuuta kuin Vermoakin.
Harrastajat ovat Suomen raviurheilun perusta
Suomalainen kilpailutoiminta perustuu erittäin vahvaan harrastajapohjaan, ja ilman valtakunnallista laajaa omistaja- ja valmentajajoukkoa raviurheilumme olisi kovin pienimuotoista. Syksyllä nämä perusharrastajat kuitenkin jäävät kilpailutauolle – ehkä valmentamaan hevosiaan, ja talven läpi ravien täysipainoinen läpivienti lepää suurilta osin ammattilaisten harteilla. Pelit kuitenkin pyörivät talvella erittäin hyvin, ja päivittäiselle ravitarjonnalle olisi pelaajien leirissä kovasti kysyntää. Raviurheilumme tarvitsee käsi kädessä ammattilaisia ja harrastajia.
Myös harrastajien kannattaisi uhrata hetki aikaa oman hevosensa kilpailuttamisen miettimiseen. Vaikka olosuhteet kesällä ovat kiistatta mukavammat, on talvellakin kilpailemissa omat hyvät puolensa. Ainakaan kilpailukuntoista karsintakierteeseen joutunutta hevosta ei kannata jättää tauolle ensimmäisten talven merkkien ilmaannuttua. Itse asiassa koko talvi on antoisaa kilpailuaikaa, ykköspalkinnot ovat aivan yhtä hyviä kuin kesällä, mutta hevosen kilpailutus on helpompi laatia kun karsiutumiskierteeseen joutuminen on epätodennäköistä.
Hippoksen uutta strategiaa suunniteltaessa päällimmäisenä kentän tahtona nousi halu maksimoida palkinnot. Mikäli ala yhtenäisesti kokee mahdollisimman hyvät palkinnot alan elinehtona, tarkoittaa se muun muassa ravien aikataulujen optimointia pelivaihtojen kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ravien aikataulutusta niin, että tototuotot ovat mahdollisimman korkeat.
|
|
ravien lkm |
ilmoitetut hevoset |
karsittujen määrä |
|
syyskuu |
54 |
7613 |
1375 |
|
21.8.-20.9. |
ka. |
140,9814815 |
25,46296296 |
|
lokakuu |
47 |
7359 |
1724 |
|
21.9.-20.10. |
ka. |
156,5744681 |
36,68085106 |
|
marraskuu |
47 |
6255 |
854 |
|
21.10.-20.11. |
ka. |
133,0851064 |
18,17021277 |
Karsittujen hevosten määriä 1.8.-3.12.2012 Toto5-, Toto65- ja Toto75 –raveissa.
Karsittujen hevosten määriä raviradoittain 1.8.-3.12.2012.
Jukka Niskanen, kilpailutoimenjohtaja