Artikkelia on päivitetty 14.8.2024 vastaamaan vuoden 2024 tilannetta. Hevosalan rahoitus koostuu sekä alan toimijoiden suorista investoinneista, että valtion rahoituksesta, joka kohdennetaan alalle yleiskatteellisista budjettivaroista maa- ja metsätalousministeriön kautta. Hevospelaaminen on edelleen valtiolle merkittävä tulonlähde, vaikka suora edunsaajakytkös on lainsäädännön muutoksen kautta katkaistu.
On arvioitu, että suomalaiset hevosenomistajat investoivat lajiin noin 160 miljoonaa euroa vuosittain.
Tämän lisäksi hevostalouden edistämiseen myönnettävä rahoitus on osa EU:n komission hyväksymää valtiontukiohjelmaa. Sen vuotuinen määrä on viime vuosina ollut noin 40 miljoonaa euroa, joka myönnetään alalle hakemusten perusteella maa- ja metsätalousministeriön kautta.
Tämän tuoton lisäksi suomalainen hevosala työllistää lähes Lapin matkailun verran, n. 6 500 henkilötyövuotta, ja tuottaa aluetaloudellisia vaikutuksia pelkästään hevosenomistamisen kautta yli 270 miljoonaa euroa vuodessa. On arvioitu, että pelkästään ravialan palvelujen ja ostojen hankinnat tulouttavat 30-40 miljoonaa euroa arvonlisäkertymää.
Hevosalan rahoituksen pääpiirteet
Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta osaltaan rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Tätä kautta mahdollistetaan hevoselinkeinon ja kotimaisen hevoskasvatuksen kehittäminen, jolloin se myös tuottaa taloudellista vaikuttavuutta yhteiskuntaan. Palkintotukea ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.
Raviratojen toiminnan muu valtiontuki taas jakautuu investointi- ja toimintatukeen.
Toimintatukea maksetaan niin maakunta- kuin kesäradoille. Toimintatukea käytetään ravikilpailutoiminnan ja ravirataverkoston ylläpitämiseen ja sillä katetaan nimensä mukaisesti ravikilpailutoiminnan kustannuksia.
Investointituella kehitetään valtakunnallisesti turvallisempaa ja hevosen hyvinvointia tukevaa ravirataympäristöä.
Kasvattajapalkinnot kannustavat kotimaiseen hevoskasvatukseen. Niitä maksetaan suoritusten perusteella niin ravi- sekä ratsuhevosten kuin ponien kasvattajille. Lisäksi suomenhevosen monimuotoisuutta tuetaan valtakunnallisen työmestaruuskilpailun kautta.
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestölle kohdennettavalla rahoituksella vastataan ravikilpailutoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä, toteutetaan hevosten hyvinvointiin ja lääkeainevalvontaan liittyvää työtä, alan koulutusta, viestintää ja markkinointia sekä monipuolisesti alan neuvontaa.
Hevosjalostusliittojen toiminnan tuella turvataan liittojen toiminta. Ne vastaavat hevosalan tallikohtaisen neuvonnan toteuttamisesta sekä monipuolisesta koulutustoiminnasta.
Suomen Ratsastajainliitto saa harrastus-, kilpailu- ja seuratoiminnan rahoituksesta pääosan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
Hevosala vaikuttaa taloudellisesti, tukee hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskiä
Vuonna 2023 tehdyssä hevosalan vaikuttavuusanalyysissä on arvioitu Suomen hevosalan vaikuttavuutta taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Hevosalan vaikuttavuusanalyysiin voi tutustua klikkaamalla tästä.
Hevosalalla todetaan olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa:
- Hevosharrastuksen johdosta nuorten syrjäytymisestä säästetyt elinikäiset kustannukset ovat 1,6 miljardia euroa.
- Hevosharrastuksen parissa olevien tarpeeksi liikkuvien henkilöiden johdosta säästetyt liikkumattomuuden kustannukset vuodessa ovat 30,8 miljoonaa euroa.
- Hevosten vuosittaiset ylläpitoon liittyvät rahavirrat Suomessa ovat vähintään 274 miljoonaa euroa.
- Perinnebiotoopeilla laiduntavat hevoset vaikuttavat 38 uhanalaisen eliölajin säilymiseen.
- Laiduntavien hevosten laidunhehtaarien sitoman hiilen määrä on optimiolosuhteissa 29 000 t C/vuosi. Hevosten kuivaheinän tuotantoon käytetyn peltoalan sitoman hiilen määrä on 31 000 t C/vuosi.
Hevosharrastus luo yhteisöllisyyttä ja tarjoaa liikunnallisen harrastuksen, joka vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle. Hevosen kanssa tapahtuva vuorovaikutus on erityinen myös siksi, että ihmisen etnisellä taustalla, ihonvärillä, uskonnolla, aatteella tai muulla piirteellä ei ole merkitystä.
Hevosharrastus vähentää myös liikkumattomuuden yhteiskunnallisia kustannuksia. Hevosharrastus ei katso ikää ja harrastajakunta edustaa laajasti eri ikäluokkia – esimerkiksi raviurheilussa kilpailee kaikenikäisiä urheilijoita.
Yksilön hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa on myös eläinavusteinen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelu (esimerkiksi ratsastusterapia, sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja voimauttava hevostoiminta). Eläinavusteisella terapialla on todettu olevan vaikuttavuutta myös silloin, kun muut tukimuodot eivät ole auttaneet.
Lisätietoja:
Minna Mäenpää
Toimitusjohtaja, Suomen Hippos ry
minna.maenpaa@hippos.fi
p. 040 511 2067