Hevostalous ja raviurheilu on mielenkiintoinen työkenttä. Tällä pikku palstalla tulen jatkossa kirjoittamaan meille hevosihmisille tärkeistä tai meitä joka tapauksessa koskettavista asioista. Kirjoitukseni alkaa kaikkien tärkeimmästä, tietenkin siis hevosesta.
Olen aloittanut Hippoksen puheenjohtajana vuoden alusta. Tehtävää ja asioita on paljon. Hippoksen tulevien vuosien strategiaan on kirjattu erityinen kohta koskien omaa suomenhevostamme. Ystävää, joka on palvellut meitä uskollisesti sekä sodassa että rauhassa. Sodassa suomenhevonen taisteli miesten rinnalla ja oli käytännössä iso osa sitä torjuntavoittoa, minkä Suomi käydyissä sodissa saavutti. Sodan jälkeen suomenhevonen oli mukana rakentamassa kärsinyttä kotimaata ja palauttamassa uskoa siihen, että tästä selvitään. Suomenhevonen on tärkeä osa Suomea, sen kulttuuria ja olemusta. Ilman uskollista ystäväämme emme olisi sama Suomi, mitä me olemme tänä päivänä. Me Hippoksessa tulemme jatkossa, strategiamme mukaisesti, huomioimaan ja järjestämään tapahtumia suomenhevosen kunniaksi ja sen arvon yleiseksi tunnustamiseksi. Suomen oma suomenhevonen on kaiken kunnian ansainnut.
Hevosen ja ihmisen vaiheet ovat historiassa liittyneet monella tavalla toisiinsa. Suomenhevonen oli sodan jälkeen mukana maan jälleenrakennuksessa. Kun entinen vihollinen muuttui ystäväksi, osana tätä kehitystä oli hevonen. Uuden ystävyyden merkiksi naapurimme Neuvostoliiton johto lahjoitti presidentti Kekkoselle kaksi ravisukuista lämminveristä, suomalaisilta nimiltään Kaunottaren ja Suosikin. Myöhemmin lahjoituksena tuli myös ori Lento, jonka nimissä on Suomen ensimmäinen lämminveristen suomenennätys. Yhteiskunta ja raviurheilu kohtasivat tuolloin hyvin konkreettisesti.
Kotimaiseen raviurheiluun lahjoituksilla oli suuri merkitys. Presidentti Kekkonen vieraili Ravirenkaan kokouksessa ja esitti, että lämminverisille ravihevosille myönnettäisiin kilpailuoikeus Suomessa. Presidentti Kekkonen perusteli asiaa sillä, että Suomessa on oltava kilpahevonen, joka pystyy kilpailemaan parhaita eurooppalaisia ravureita vastaan. Arvovaltaisen hevosenomistajan myötä lämminverinen sai Suomessa kilpailuoikeuden. Myöhemmin kotimainen lämminverinen on kilpaillutkin menestyksekkäästi, ei pelkästään Euroopan, vaan maailman parhaita ravureita vastaan. Olemme päässeet pitkälle oman kotimaisen lämminverisemme kanssa.
Kevät on hevoskasvatuksen aikaa. Kasvatukseen liittyy paljon toiveita ja ajatuksia. Ehkä juuri tämä varsa on se suuri voittaja? Hevoskasvatuksella luodaan tulevat menestyjät ja turvataan raviurheilun tulevaisuus. Hippoksen uudessa strategiassa on tähän kiinnitetty erityistä huomiota.
Parasta tukea kasvatukselle ja jalostukselle on hyvä ja monipuolinen kilpailutarjonta, joka mahdollistaa hevosen kilpailemisen eri tasoilla sekä etenemisen kehityksen myötä aina huipulle asti. Hevoset ja hevosenomistajat tarvitsevat riittävästi kilpailumahdollisuuksia. Kukaan ei kasvata hevosia ilman, että mukana olisi toive menestymisestä kilpailuissa.
Olipa kyseessä suomenhevonen tai kotimainen lämminverinen, kysymys on aina Suomen omasta hevosesta. Meidän hevosväen velvollisuus on pitää huolta hevosesta ja hienosta lajistamme. Tarvitsemme yhteishenkeä ja hyvää asennetta, jotta oma kotimainen hevosemme säilyy ja kehittyy. Meidän tulee arvostaa hevostamme ja lajiamme. Viimeksi mainittu on edellytys sille, että myös hevosurheilun ulkopuoliset tahot niin tekevät. Arvostus liittyy myös lajisuosioon ja sen kasvattamiseen. Lajisuosio on taas edellytys koko alan menestymiselle.
Hyvää ravikevättä kaikille!
Kari Eriksson
