Joukko Suomen Hippoksen valtuuskunnan, hallituksen sekä raviratojen ja hevosjalostusliittojen vastuuhenkilöitä kokoontuivat Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalon johdolla keskiviikkona 15.2. linjaamaan niistä välttämättömistä toimenpiteistä, joita raviurheilun kestävä tulevaisuus edellyttää.
”Sisäisen muutoksen ja toiminnan uudelleen organisoinnin on lähdettävä tänään tänne kokoontuneista, sillä me olemme ne, joiden on pystyttävä tekemään päätöksiä ja linjaamaan toimintaa raviurheilun yhteisen edun nimeen. Käyty laaja lähetekeskustelu on arvokasta, ja suuntaviivat muutokseen on nyt asetettu”, puheenjohtaja Antti Lehtisalo avasi tilaisuuden roolia.
Tavoitteena kahdeksan ympäri vuoden ajavaa ravirataa ja noin 400 ravipäivää
Tärkeänä yhteisymmärryksen pohjana käytiin keskustelu ravirataverkoston tehostamisesta niin, että ympäri vuoden ajavien raviratojen määrää vähennetään kahdeksaan kuitenkin huomioimalla mahdollisimman hyvät kilpailumahdollisuudet eri alueiden hevosille. Esityksen ja lähetekeskustelussa lähtökohtaisesti puolletun mallin mukaan joulu-helmikuussa ravit keskitettäisiin pääasiassa kahdeksalle raviradalle: Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vermo. Näiden lisäksi kaksi ravirataparia Kouvola ja Mikkeli sekä Joensuu ja Pori ajaisivat talvikauden puoliksi. Valintojen pohjana olivat alueelliset hevosmäärät ja maantieteellinen sijainti sekä raviratojen taloudellinen kestävyys. Esityksessä korostettiin, ettei valinta ole lopullinen, vaan tulevaisuudessa ratojen roolit voivat myös vaihtua esimerkiksi hevosmäärän muutosten mukaan.
”Alan olemassa olevat resurssit on pystyttävä kohdentamaan entistä tehokkaammin mikä tukee kokonaisuutena alan kehitystä. Ympäri vuoden ajavien ratojen valinnalla pitää varmistaa valtakunnallinen, houkutteleva urheilu. Muiden maakuntaratojen osalta olennaista on löytää niille oikeat roolit omien vahvuuksien kautta. Lisäksi on otettava huomioon myös kesäratojen erittäin merkittävä rooli”, raviurheilujohtaja Jari Haanniemi.
Keskustelun lopputulemana Hippoksen toimisto lähtee valmistelemaan tarkempaa kilpailukalenteria esitetyn mallin mukaisesti jo keväällä. Tavoitteena on ajaa edelleen ravit jokaisena päivänä jouluaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta ja vähentää totoravipäivien määrää noin neljään sataan. Oleellista on sovittaa suunnitelmaan ratojen toiveet sekä kilpailukalenterin toteuttamiskelpoisuus. Lapin maakunnan ravipäivätarve talvikuukausina tarkastellaan erikseen.
”Jotta uusi kasvu on mahdollista, on ensin katkaistava laskeva kierre. Kaikkia raviratoja tarvitaan ja tällä ratkaisulla varmistetaan kaikkien raviratojen tulevaisuus vaikeimman yli. Vajaiden lähtöjen sijaan laji tarvitsee urheilullisesti mielenkiintoista ja elinvoimaista kilpailua. Vaikka päiviä vähennetään, on suunnittelun lähtökohtana edelleen taata hyvät kilpailumahdollisuudet kaikkialla Suomessa. Tässä avainasemassa on myös ratojen keskinäinen yhteistyö”, Antti Lehtisalo painottaa.
Miljoona euroa lisää nuorten hevosten palkintoihin seuraavan kolmen vuoden aikana
Toisena tärkeänä esityksenä toimijat keskustelivat Hippoksen hallituksen esityksestä kasvattaa nuorten hevosten palkintokokonaisuutta seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä miljoonalla eurolla. Esitys perustuu kasvatustoiminnan elinvoimaisuudesta ja kiinnostavuudesta huolehtimiseen aikana, jolloin kustannusten nousu herättää merkittävää huolta kansallisen kasvatustoiminnan hiipumisesta.
Toimijat antoivat yhteisymmärryksen hallituksen esitykselle, jossa esitetään maa- ja metsätalousministeriölle lisäpanostuksia nuorten hevosten palkintoihin vuosille 2024–2026 niin, että vuonna 2024 palkintosumma kasvaisi 300 000 €, vuonna 2025 300 000 € ja vuonna 2026 400 000 €. Esityksessä korostettiin, ettei rahaa oteta muista palkinnoista, vaan toimintaa tehostamalla.
“Raviurheilun toimintaedellytysten varmistaminen vaatii elinvoimaista kasvatusta ja sitä, että hevosen omistamisessa on vetovoimaa. Juuri tässä hetkessä meidän on tarjottava kirkas polku siihen, että hevosen omistaminen ja kasvattaminen Suomessa on houkuttelevaa myös tulevaisuudessa. Kolmen vuoden porrastus tarjoaa jo tänä vuonna tamman astuttavalle näkymän varsan ensimmäisiin ikäkausiin”, Hippoksen kasvattamisen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen painottaa.
“Meiltä odotetaan tekoja, joilla osoitamme, että uskomme tulevaisuudessakin suomalaiseen kasvattamiseen. Kotimainen kasvatus ja suomenhevosen säilyttäminen ovat myös valtionvallan näkökulmasta rahoituksemme perusta”, Antti Lehtisalo jatkaa.
Tulevaisuus tehdään yhdessä
Laajojen lähetekeskustelun pohjalle toimijat saivat terveiset maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköltä Jaana Husu-Kalliolta. Husu-Kallion tärkein viesti oli alan ja ministeriön yhteistyön korostaminen muutostilanteessa.
”Ministeriö on tämän sektorin puolella. Jos ja kun ministeriön suunnalta vaadittuja muutoksia tulee, me olemme myös ministeriön puolesta valmiita muokkaamaan toimintatukijärjestelmää alan toiveita paremmin vastaaviksi. Kaikkia raviratoja tarvitaan”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo.
Toimitusjohtaja Minna Mäenpää painotti tarvetta katsoa nyt tehtävässä työssä pitkälle tulevaisuuteen. Sen osana korostuvat alan sosiaalisesta hyväksyttävyydestä huolehtiminen sekä rahoituksen turvaaminen. Mäenpää avasi tilaisuudessa myös tuoreita hevosalan vaikuttavuuslukuja sekä rahapelaamisen lisenssimarkkinaan siirtymiseen liittyviä askeleita hevostalouden näkökulmasta.
“Lisenssimarkkinaan siirtyminen näyttää hyvin todennäköiseltä pikaisellakin aikataululla ja hevosalan on valmistauduttava tähän huolellisesti. Valmistautumiseen liittyy olennaisena myös pelimarkkinaa kiinnostavan, laadukkaan raviurheilun varmistaminen. Hevoset vaikuttavat positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen ja hevosharrastusten hyvinvointivaikutukset säästävät miljardeja euroja yhteiskunnan rahaa. Hevostalouden aluetaloudelliset vaikutukset ovat laajat. Hevosessa on voimaa, jonka merkitys on tuotava laajasti esiin, Mäenpää kertoo.
Päivän päätteeksi esiteltiin myös Hippoksen talven aikana valmisteltua kattomarkkinoinnin strategiaa ja konseptia sekä yhteistyömallia raviratojen ja Hippoksen kesken markkinoinnin saralla. Puheenvuorossaan viestintä- ja markkinointijohtaja Saara Iivari painotti kuitenkin ennen kaikkea, että markkinoinnissa, kuten kaikessa toiminnassa tällä hetkellä, tärkeimpänä toimenpiteenä korostuvat alan konkreettiset teot hevosten sekä ihmisten hyvinvoinnin eteen.
“Jokainen vastuullisuuden näkökulmasta kyseenalaistettu toimintatapa vie voimaa markkinoinnilta, sillä ihmisten arvot ja asenteet ovat voimakkaassa muutoksessa, eikä yksikään toimiala voi ulkoistaa itseään vastuullisesta toiminnasta. Uuden yleisön ja harrastajan houkuttelun ja lajimaineen näkökulmasta ehdottomasti tärkein markkinointitekomme on työskennellä ja tehdä rohkeita päätöksiä nyt kaikilla rintamilla hevosten ja ihmisten hyvinvoinnin eteen”, Iivari painotti.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Lehtisalo, p. 040 521 8243
Toimitusjohtaja Minna Mäenpää, p. 040 511 2067