Hyppää sisältöön

Suomen Hippoksen selvitys: Häirinnän koetaan vähentyneen raviurheilun parissa, mutta häirinnästä kertominen ja tilanteiden selvittäminen on yhä vaikeaa

Yleisellä tasolla niin seksuaalisen häirinnän, sukupuoleen perustuvan häirinnän kuin muunkin epäasiallisen käytöksen koettiin vähentyneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Häirinnästä kertominen koettiin edelleen vaikeaksi. (Kuva: Maisa Hyttinen)

Suomen Hippos selvitti joulukuussa 2024 raviurheilun lisenssinhaltijoiden ja hevosenhoitajien kokemuksia alalla koetusta häirinnästä ja epäasiallisesta käyttäytymisestä. 

Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 524 Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmän lisenssinhaltijaa, joista suurin osa toimii harrastajavalmentajana tai hevosenhoitajana. Suurin osa vastaajista on toiminut raviurheilun parissa vähintään kymmenen vuotta. 

Yleisellä tasolla niin seksuaalisen häirinnän, sukupuoleen perustuvan häirinnän kuin muunkin epäasiallisen käytöksen koettiin vähentyneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Häirinnästä kertominen koettiin edelleen vaikeaksi. Suurin osa häirintätapauksista oli vastaajien mukaan jäänyt selvittämättä – ennen kaikkea, koska ajateltiin, ettei asiaa ollut tapana ottaa puheeksi, sillä voisi olla vaikutuksia omaan uraan tai ettei tilanne muuttuisi kuitenkaan. 

Kaikista vastanneista 16 % oli kokenut seksuaalista häirintää ja 19,5 % sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen kolmen vuoden aikana. 

”Edelleen lähes joka viides vastaaja oli kokenut sukupuoleen perustuvaa häirintää, siis esimerkiksi sukupuoleen viittaavaa vähättelyä tai tytöttelyä ja pojittelua raviurheilun piirissä. Tämä korostui naisten kokemuksissa, samoin kuin seksuaalisen häirinnän kokemukset. Yhteisenä tavoitteenamme pitää olla nollatoleranssi kaikelle häirinnälle”, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää muistuttaa. 

Vuonna 2022 julkaistun vastuullisuusohjelman myötä Hippos on määrittänyt yhdenvertaisen ja häirinnästä vapaan toiminnan rakentamisen yhdeksi vastuullisuustavoitteistaan. Osana toimenpiteitä häirinnän vastainen työ on mukana kaikessa Hippoksen koulutuksessa ja sekä jäsenyhteisöille että alan toimijoille on tarjolla ohjeita häirintään puuttumiseen sekä sen tunnistamiseen.  

”Kuten kysely osoittaa, on aivan olennaista, että muutamme yhteisönä suhtautumistamme häirintätilanteisiin. Ne pitää voida ottaa puheeksi, ilman että kenenkään pitää pelätä vaikutuksia omaan työhön, ja tilanteet on selvitettävä. Avoin keskustelu, tiedotus ja koulutus auttavat muuttamaan kulttuuria, jotta tunnistetaan, mikä on sopivaa käyttäytymistä”, Mäenpää muistuttaa. 

Alkuvuodesta 2023 avattu Hippoksen sähköinen ilmoituskanava tarjoaa yhden väylän kertoa epäasiallisesta käyttäytymisestä, lisäksi käytössä ovat SUEKin anonyymi Ilmo-palvelu sekä Väestöliiton Et ole Yksin -tukipalvelut. Hippoksen tukena tapausten selvittelyssä toimii häirintäyhdyshenkilö, joka arvioi, sovittelee, neuvoo ja auttaa viemään tapauksia tarvittaessa eteenpäin. 

”Jos häirintä täyttää rikoksen tunnusmerkit tai kyse on esimerkiksi väkivallasta, on aina tarve ottaa asiassa yhteyttä suoraan viranomaisiin. Koko yhteisön näkökulmasta tärkeää on, että jokainen hevosalan ihmisen aktiivisesti omalla toiminnallaan rakentaa turvallista ja mukaan ottavaa yhteisöä, ja puuttuu tarvittaessa epäasialliseen käyttäytymiseen”, Mäenpää jatkaa. 

Hippos raportoi kyselyn tuloksista myös maa- ja metsätalousministeriöön osana valtion tukien vaikuttavuusarviointia.

Yhteenveto tuloksista

Seksuaalinen häirintä 

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan esimerkiksi loukkaavaa vitsailua, ehdottelua tai vihjailua, epäasiallisia kommentteja tai kysymyksiä vartalostasi, pukeutumisestasi tai elämästäsi, seksuaalissävytteistä haukkumista tai nimittelyä (esim. homottelu tai huorittelu) tai koskettelua. 

Kyselyyn vastanneista naisista 29 % ja miehistä 11 % kertoivat havainneensa seksuaalista häirintää raviurheilun parissa viimeisen kolmen vuoden aikana. 

20 % naisista ja 1,5 % miehistä oli kokenut seksuaalista häirintää itse samalla ajanjaksolla. Useimmissa tapauksissa tekijä oli toinen urheilija tai toisen urheilijan valmentaja, ohjastaja tai omistaja. 

76 % seksuaalista häirintää kokeneista naisista ja 100 % miehistä jätti kertomatta häirinnästä ja suurin osa tapauksista jäi selvittämättä. Etenkin naiset kokivat, että yhteisössä ei ole tapana ottaa puheeksi tällaisia asioita, pelkäsivät sillä olevan kielteisiä seurauksia uralla ja ajattelivat, ettei tilanne muuttuisi kuitenkaan. Miehet eivät uskoneet oman tulkintansa oikeellisuuteen. 

Kyselyyn vastanneista naisista 46 % ja miehistä 43 % koki, että seksuaalinen häirintä on yleisellä tasolla vähentynyt aikaisempaan verrattuna. 8 % naisista ja 7 % miehistä koki häirinnän lisääntyneen. Loput eivät osanneet sanoa.  

Sukupuoleen perustuva häirintä 

Sukupuoleen perustuva häirintä liittyy sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava tai väheksyvä puhe toisen henkilön sukupuolesta. Käytännössä se ilmenee usein esimerkiksi loukkaavien ja sukupuolittuneiden sanojen käyttönä, eri sukupuolia vähättelevinä vitseinä ja aikuisten naisten tytöttelynä ja aikuisten miesten pojitteluna. Myös kiusaaminen, joka perustuu kiusatun sukupuoleen, on sukupuoleen perustuvaa häirintää. Häirintä on ei-toivottua ja yksipuolista, ja sopivan käytöksen rajan määrittää se, joka on toiminnan kohteena. 

Kyselyyn vastanneista naisista 34 % ja miehistä 12 % kertoivat havainneensa sukupuoleen perustuvaa häirintää raviurheilun parissa viimeisen kolmen vuoden aikana. 

Naisista 34 % ja miehistä 5 % koki, että hänen kykyjään tai ominaisuuksiaan on väheksytty tai kyseenalaistettu sukupuoleen perustuen samalla ajanjaksolla. Tekijä oli yleensä toinen urheilija tai toisen hevosen valmentaja, ohjastaja tai omistaja. 

71 % sukupuoleen perustuvaa häirintää kokeneista naisista ja 67 % miehistä ei kertonut asiasta eteenpäin. Sekä naisilla että miehillä tähän vaikutti kokemus siitä, ettei asiaa ollut tapana ottaa puheeksi tai se, ettei tilanne muuttuisi kuitenkaan. 

Kyselyyn vastanneista naisista 50 % ja miehistä 47 % kertoi kokevansa, että sukupuoleen perustuva häirintä oli vähentynyt aikaisempaan verrattuna. 9 % naisista ja 5 % miehistä koki häirinnän lisääntyneen. Loput eivät osanneet sanoa. 

Epätasa-arvoinen tai syrjivä käytös 

Urheilussa voi ilmetä epätasa-arvoista käytöstä tai syrjintää ja kiusaamista esimerkiksi uralla etenemisessä tai ryhmään pääsyssä, johtuen esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai syntyperästä. 

Kyselyyn vastanneista naisista 43 % ja miehistä 24 % kertoivat havainneensa epätasa-arvoista tai syrjivää käytöstä raviurheilun parissa viimeisen kolmen vuoden aikana. 

Naisista 30 % ja miehistä 21 % oli kokenut syrjivää käytöstä itse samalla ajanjaksolla. Tekijä oli yleensä toinen urheilija, toisen hevosen valmentaja, ohjastaja tai omistaja, raviradan työntekijä tai tuomari tai toimihenkilö. 

33 % syrjivää tai epäasiallista käytöstä kokeneista naisista ja 46 % miehistä oli kertonut asiasta eteenpäin. Siitä huolimatta vain 6 % naisista ja 7 % miehistä koki asian tulleen selvitetyksi. 32 % naisista ja 52 % miehistä kokivat, ettei syrjivä käytös ollut asian selvittelystä huolimatta loppunut. 

Kyselyyn vastanneista naisista 34 % ja miehistä 38 % koki, että syrjivä tai epäasiallinen käytös on yleisellä tasolla vähentynyt aikaisemmasta. Naisista 13 % ja miehistä 15 % koki sen lisääntyneen. Loput eivät osanneet sanoa.  

Fyysinen väkivalta  

Suurin osa kyselyyn vastanneista ei ollut havainnut fyysistä väkivaltaa raviurheilun parissa viimeisen kolmen vuoden aikana (naisista 91 % ja miehistä 94 % vastasivat, etteivät olleet havainneet tai eivät osanneet sanoa, olivatko havainneet fyysistä väkivaltaa). 

Samalla ajanjaksolla naisista 2 % ja miehistä 6 % oli itse kokenut fyysistä väkivaltaa. Tekijä oli yleensä toinen urheilija, toisen hevosen valmentaja, ohjastaja tai omistaja. 

Yli puolet vastaajista oli kertonut asiasta eteenpäin, ja naisista 14 % ja miehistä 37 % kertoi asian tulleen selvitetyksi. Suurin osa vastaajista kertoi fyysisen väkivallan myös loppuneen. 

Kyselyyn vastanneista naisista 41 % ja miehistä 43 % koki fyysisen väkivallan vähentyneen yleisellä tasolla aikaisemmasta. Naisista 3 % ja miehistä 1 % koki sen lisääntyneen. Loput eivät osanneet sanoa. 

Lisätietoja ja hyödyllisiä linkkejä

Suomen Hippoksen ohje häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi 

Suomen Hippoksen ilmoituskanava  

Väestöliiton ja suomalaisen urheilun Et ole yksin -palvelu auttaa, jos kohtaa epäasiallista käyttäytymistä, seksuaali- tai muuta väkivaltaa urheiluharrastuksessa. Palveluun voi ottaa yhteyttä nimettömästi.