Ravilähtö on tapahtumana kiivasta kilvanajoa. Lähdöissä ajetaan tiukasti voitosta ja vauhti on kovaa. Hevoset juoksevat lähellä toisiaan ja tilanteet tulevat nopeasti.
Ajamista ja kilpailemista yleensäkin rajoittavat tarkat säännöt, joiden noudattamista valvoo tuomaristo. Tuomariston tehtävä ei ole helppo, ja tilanteiden tulkinta tarkkaan määritellyistä säännöistä huolimatta on monesti hankalaa. Varsinkin rajatapaukset aiheuttavat päänvaivaa. Kilpailijoiden kannalta ajateltuna tärkeää on se, että sääntöjä noudattamista valvotaan. Lisäksi on erityisen tärkeää, että tulkinnat eri puolella Suomea ovat mahdollisimmat samanlaisia.
Suomalaisen raviurheilun erityispiirre on laaja harrastajapohja. Kilpailijoita on paljon, ja kaikki saavat osallistua riippumatta ovatko amatöörejä vai ammattilaisia. Tästä seuraa että kilpailut ovat usein tapahtumarikkaita, ja kilpailijat voivat olla rutiinitasoltaan kovinkin erilaisia. Ohjastaja voi olla uransa ensimmäisessä startissa, tai ajanut kilpaa viimeksi vuosia aiemmin. Aktiivisimmat ohjastajat puolestaan ajavat reilusti toista tuhatta lähtöä vuodessa.
Tuomariston tehtävänä on kuitenkin tulkita sääntöjä kaikkien osalta tasapuolisesti, eikä rikkeitä voi rutiininpuutteen perusteella katsoa läpi sormien.
Tuomarit jaetaan kokemuksen perusteella neljään eri luokkaan. Tuomaristoa johtaa valvoja, jonka tuomariluokka on A. Valvojiksi valikoituvat kokeneimmat ja sopivimmat tuomarit. Käytännössä valvojilla on useiden vuosien tuomarikokemus, ja valvojaoikeuksien myöntämistä mietitään raviradoilta tulleiden esitysten pohjalta. Lisäksi käytössä on suurkilpailuvalvojajärjestelmä, jossa muutama erikseen nimitetty henkilö toimii erikseen päätetyissä kilpailuissa tuomaristojen tarkkailijoina ja ravitapahtumien laadunvalvojina.
Tuomarin ura alkaa D-tasolta, ja tuomarit nousevat kokemuksen myötä ensin C- ja sitten B-luokkaan. Tuomarioikeudet säilyttääkseen on tuomarin kerättävä kahden vuoden seurantajakson aikana tietty määrä toimintajaksoja, osallistuttava Hippoksen järjestämiin koulutuksiin ja suoritettava sääntötentti.
Vuosittaiset valvojapäivät järjestettiin Helsingissä 18.-19.11. Paikalla oli nelisenkymmentä valvojaa eri puolilta Suomea ja asialistalla oli mm. vuoden vaihteessa voimaan tulevien sääntömuutosten kouluttaminen, yhteistyökuviot rataeläinlääkärin kanssa ja erilaisten vaikeiden tulkintatapausten läpikäynti.
Videoesimerkkien avulla käytiin läpi vuoden aikana paljon puhetta herättäneitä tulkintapauksia ja analysoitiin tehtyjä ratkaisuja. Vaikeissa tapauksissa linjanveto on äärimmäisen vaikeaa. Tapaukset eivät ole mustavalkoisia, ja yksiselitteisiä ratkaisuja on mahdoton tehdä. Eri näkökulmat keskusteltiin huolellisesti läpi ja pyrittiin löytämään mahdollisimman yhteneväinen näkemys tapahtumista. Sitten tehtiin yhteinen linjanveto kuinka vastaaviin tapauksiin jatkossa suhtaudutaan.
Vuonna 2012 tuomaritoiminnan laadun kehittäminen on yhtenä Suomoen Hippoksen toimintasuunnitelmaan kirjattuna painopistealueena. Tavoite on selkeä.
Jukka Niskanen, kilpailutoimenjohtaja