Päättyneessä Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeessa kehitettiin vuosien 2022–2024 aikana hevostallien ja hevosalan yritysten auditointiin soveltuva mittaristo, joka on tutkittuun tietoon perustuva ja jonka avulla voidaan objektiivisesti tarkastella hevosten hyvinvointia erilaisissa pitopaikoissa. Mittaristoa voidaan, ja on suositeltavaa, soveltaa varsinaisten auditointien lisäksi tallien omavalvonnan työkaluna. Tutustu Hyvinvointimittaristoon ja siihen liittyvään tukimateriaaliin. Suomen Hippos toimii yhteistyössä hankkeen kansssa ja on hankkeen ohjausryhmässä.
Vakuuttava ja tarpeellinen hyvinvointimittaristo
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui pohtimaan hyvinvointimittariston hyötyjä ja vaikuttavuutta antaessaan lausunnon hankkeen toteutuksesta ja tuloksista joulukuussa. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Markku Saastamoinen pitää hanketta merkityksellisenä ja uraauurtavana hevosalan kehittämisessä.
”Erityisesti nostaisin esiin hankkeen mahdollisuudet tukea tallien omaa valvontaa ja hyvinvointiin liittyvien asioiden pohdintaa mittariston avulla. Toisaalta on hyvä muistaa, että tarkka ja objektiivinen hyvinvointiarviointi edellyttää ulkopuolista auditointia,” arvioi Markku Saastamoinen.
Saastamoinen korostaa, että hevosalalla on tehtävä suunnitelma siitä, miten mittariston käyttö parhaiten integroidaan arkeen, jotta hankkeen hyödyt ja tulokset voidaan viedä tehokkaasti käytäntöön ja niiden vaikuttavuutta mitata. Eläinten hyvinvointikeskus EHK pitää hankkeen tuloksia erittäin vakuuttavina ja tarpeellisina hevosalan kehittämisen kannalta. Eläinten hyvinvointikeskus korostaa mittariston käytännön hyödynnettävyyttä ja sen merkitystä hevosalan toiminnan laadun ja läpinäkyvyyden edistämisessä. Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppisen mukaan hankkeessa kehitetty Welfare Quality -järjestelmään perustuva mittaristo tarjoaa luotettavan ja objektiivisen työkalun hevosten hyvinvoinnin arviointiin tallitasolla.
”Toivottavasti hanke saa jatkoa, jotta mittariston käyttöönottoa voidaan laajentaa ja juurruttaa osaksi alan arkea.”
Työkaluja hevosalan toimijoille
Suomen Hippos kiittää hanketta erityisesti tiedon ja ymmärryksen lisäämisestä koko hevosalan käyttöön. Hippoksen näkökulmasta hankkeessa kehitetty mittaristo tarjoaa jokaiselle hevosalan toimijalle tavan kehittää hevosten hyvinvointia. Vaikka mittariston kokonaisvaltainen käyttö koettaisiin haastavaksi yrittäjien arjessa, sen osien hyödyntäminen olisi tärkeää. Tiedon lisäämisen näkökulmasta mittaristoon perehtyminen on erinomainen työkalu jokaiselle hevosista kiinnostuneelle. Ammattilaisille se tarjoaa raamin oman toiminnan arvioimiseen.
”Esimerkiksi Suomen Hippoksen Hyvä Talli -laatujärjestelmän kriteeristöä on jo suunniteltu hankkeen mittarit huomioiden, ja kehitteillä olevan kultataso tulee pohjautumaan työn tuloksiin syvällisemmin. Hyvä Talli -hyvinvointikäynti ja sen pronssitason vaatimusten täyttäminen ovat edellytys Suomen Hippoksen myöntämille A-, B- ja F- valmentajalisensseille. Hevosten hyvinvoinnin jatkuva kehittäminen uteliaasti saatavilla olevan uuden tiedon myötä tulee olla jokaisen alan toimijan työn lähtökohta,” kommentoi Hippoksen toimitujohtaja Minna Mäenpää.
Suomen Ratsastajainliitto korostaa hankkeen vaikuttavuutta alan kestävän kehityksen ja uskottavuuden tukemisessa. Hanke on lisännyt tietoa ja keskustelua hevosten hyvinvoinnista sekä toiminut tärkeänä muutoksen ajurina alalla.
”Hankkeen monipuoliset lopputulokset, erityisesti omavalvonnan työkalut, tarjoavat hevosalan toimijoille mahdollisuuden arvioida ja parantaa hevosten hyvinvointia omassa tahdissaan. Tämä voi madaltaa kynnystä ottaa käyttöön uusia, objektiivisia menetelmiä hevosten hyvinvoinnin arviointiin,” arvioi Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen.
Omavalvonta testausvaiheessa Kaustisella
Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla on tavoitteena hyödyntää hankkeessa syntynyttä tietoa ja työkaluja tehokkaasti oppilaitoksen talleilla.
”Hevostalouden lehtori Marjo Kaivolahti-Koukkari on tehnyt aiheesta YAMK-opinnäytetyön, jossa on muotoiltu hevosten hyvinvoinnin omavalvonnan prosessi, jota olemme nyt lähteneet jalkauttamaan ja testaamaan Kaustisen hevosopetuksessa,” toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari taustoittaa.
Karkeasti omavalvontaprosessi etenee niin, että sisäisessä auditoinneissa havaittuja kehittämiskohteita tutkitaan tarkemmin ja sovitaan toimenpiteet, joita kokeillaan ja joiden vaikuttavuutta hevosten hyvinvointiin arvioidaan järjestelmällisesti hyvinvointimittareilla.
”Esimerkiksi nyt meidän tallitiimillämme on työn alla havaitut haasteet hevosten makuumukavuudessa, johon pyrimme löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Seuraavassa sisäisessä auditoinnissa taas tarkastellaan hevosten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja löydetään uudet tai samat kehittämiskohteet, joita työstetään. Olemme päättäneet teettää myös säännöllisesti ulkoisen riippumattoman hevosten hyvinvoinnin auditoinnin, jotta voimme tarkastaa sisäisen omavalvonnan luotettavuutta”, Puusaari kertoo.
Hankkeella merkittävä uutuusarvo
Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksesta on tyytyväinen hankkeen toteutukseen ja sen tuloksiin.
”Hankkeen tavoitteet ja saavutukset ovat vastanneet odotuksia ja täyttäneet maaseuturahaston valintakriteerit erinomaisesti. Hankkeella on ollut merkittävä uutuusarvo, ja sen katsotaan luoneen pohjan hevosalan uusille toimintatavoille ja mahdollisuuksille pitkällä aikavälillä.”
Ohjausryhmän lausunnossa todettiin, että hankkeen pitkän aikavälin vaikuttavuus selviää vasta ajan myötä, kun sen tuloksia aletaan soveltaa käytännössä.
Lisätietoja:
Marjo Kaivolahti-Koukkari, projektipäällikkö KPEDU Kaustinen, p. 040 8085172, marjo.kaivolahti@kpedu.fi
Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanketta on rahoitettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke toimi Pohjanmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Harjun oppimiskeskus yhteistyössä Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssa.