”Ruunaa käsketään, oriilta pyydetään ja tammalle lähetetään pyyntö kirjallisesti kolmena kappaleena”, muistaa jokainen joskus kuulleensa. Eikä niin suurta leikkiä, ettei totta toinen puoli: oriin kanssa pärjää, kun ymmärtää biologiset tarpeet käytöksen taustalla.
Olipa hevonen kuinka hyvin koulutettu, helposti käsiteltävä tai rauhalliseksi tiedetty, ohjaavat sen käytöstä voimat, joita ihmisen on vaikea kontrolloida. Erityisesti oriiden kohdalla lisääntymis- ja laumavietit ovat asioita, joihin liittyvää käytöstä on sekä hevosen oman että ihmisten turvallisuuden takia välttämätöntä ennakoida.
Maailmalla oriiden käyttäytymistä on tutkittu nimenomaan hyvinvointinäkökulmasta: oriiden on havaittu usein olevan stressaantuneita, ja stressin on ymmärretty johtuvan monelta osin tyydyttymättömistä käyttäytymistarpeista.
”Hevonen tarvitsee sosiaalista kontaktia muihin ja mahdollisuutta vapaana liikkumiseen. Oriilla on lisäksi tarpeita lauman ylläpitämiseen ja tammojen kosiskeluun. Tiedetäänkin, että oriit, jotka ovat saaneet elää perhelaumansa tammojensa ja varsojen kanssa, saatavat olla varsin lempeitä olentoja”, summaa eläintenkouluttaja EAT Anna Kilpeläinen.
Jokaisesta oriista ei luonnossakaan ole lauman kaitsijaksi eikä suvunjatkajaksi – ja kesyhevosen kohdalla ruunaus onkin järkevin keino hevosen stressin vähentämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
”Jos ei ole jalostustarkoitusta, ruunaamisella saadaan moni lauma- ja lisääntymiskäytökseen liittyvä stressinlähde poistettua, mikä on aina merkittävä parannus hevosen hyvinvointiin”, muistuttaa Kilpeläinen.
Arjen perusasiat kuntoon
Kun ruunaus ei ole vaihtoehto, on oriin elämänlaadun edistämiseksi paljon tehtävissä tavallisessakin talliarjessa – tyypilliset oreille haasteelliset asiat voidaan olosuhteita muokkaamalla minimoida. Näillä viidellä perusasialla pärjää jo pitkälle:
1 Tarhaus- ja ulkoilurutiinit. Ori hyötyy tarhaamisesta paikassa, jossa se pystyy tarkkailemaan laumaansa, muttei altistu ylimääräiselle ohikulkuliikenteelle. Virikkeet, tekeminen ja ulkoilualueiden monimuotoistaminen auttavat stressinhallinnassa.
2 Myös ori hyötyy kosketuksesta. Olisiko mahdollista löytää tarha- tai karsinanaapuri, jonka kanssa voisi turvallisesti kosketella seinän läpi tai aidan yli?
3 Poikaporukka, paras porukka. Moni ori stressaa vähemmän, kun samassa tallissa ei ole tammoja vahdittavaksi.
4 Liikunta, terveys, fyysinen kuormitus, suhde ihmisiin, runsas pureskelun mahdollisuus, uni, elinympäristön tarjoamat valinnan mahdollisuudet (esim. pihatto), leikki, mahdollisuus ympäristön tutkimiseen ovat kaikki keinoja, jotka luonnostaan vähentävät stressiä.
5 Laumassa kasvaminen. Porukassa kasvava orivarsa harjaantuu sosiaaliseksi ja joustavaksi, ja kartuttaa näin keinoja stressinsä hallitsemiseen. Laumassa kasvanut saa mukaansa käyttäytymismalleja, jotka edistävät laumautumistaitoja tulevaisuudessakin.
Oriit ovat yksilöitä – toinen on hormoniensa vietävissä siinä missä toinen suhtautuu asioihin levollisemmin. Tilannetaju ja olosuhteiden tekeminen mahdollisimman stressittömäksi ovat avaimia niin oriin kuin oriinpitäjän sujuvaan arkeen. Kuva: Pirje Fager-Pintilä
Ennakoi, kouluta ja huolehdi turvallisuudesta
”Oriiden sosiaalisen käytöksen mahdollistavia ratkaisuja pitää kokeilla aina turvallisissa olosuhteissa ja vaiheittain”, Anna Kilpeläinen muistuttaa. ”Oriin eristämistä ei saisi pitää normaalikäytäntönä.”
Turvallisuudesta ei vaistojensa varassa toimivien oriiden kanssa voi koskaan tinkiä, eikä voimia kannata aikuisen oriin kanssa lähteä mittelemään. Stressi, kipu tai olosuhteiden muutokset saattavat vaikuttaa käyttäytymiseen ennakoimattomasti, ja hormoneihin liittyvä voimakas käytös saattaa herätä aikuisellakin oriilla yllättäen. Kriisitilanne ei ole koulutustilanne:
”Käytösongelmien ennaltaehkäisy olosuhteista huolehtimalla on kaiken perusta. Koskaan ei voi riittävästi korosta ennakointia ja oikeanlaista varustautumista – käsitellään hevosta hansikkaat käsissä ja pidetään hevonen kiinni siitäkin huolimatta, että sen tiedetään osaavan seisoa irti paikoillaan. Siinä vaiheessa, kun tilanne on jo päällä ja ori käytöksellään ympäristölleen vaarallinen, tärkeintä on huolehtia hevosen itsensä ja ihmisten turvallisuudesta.”
Jos nyt hevosten kanssa aina, oriiden kanssa tarvitaan erityisen paljon tilannetajua. Ennakointi ja pelisilmä ovatkin oriinkäsittelijän parhaat valtit. Rauhallinen ja niin ihmisiin kuin ympäristöönsä stressittä suhtautuva ori hyötyy kouluttamisesta, ja varmoiksi hiotut arjen perustaidot toimivat myös hankalan hetken tullen, Kilpeläinen rohkaisee.
”Hevoselle huolella koulutetut ja johdonmukaisesti ylläpidetyt toimintatavat sekä sellaiset käsittelyvälineet, joilla paineen voimistaminen tarvittaessa on mahdollista, ovat tarpeellisia. Koulutuksella voi varautua haastavampiinkin tilanteisiin; esimerkiksi naruun turvan päällä voi ja kannattaa opetella rauhallisissa tunnelmissa, jotta hallintakeino ja varuste ovat hevoselle tuttuja ja käytettävissä myös kriittisissä tilanteissa.”
Oritutkimus avaa hyvinvointinäkökulmaa:
Briefer Freymond, Briefer, Niederhäusern, Bachmann: Pattern of Social Interactions after Group Integration: A Possibility to Keep Stallions in Group
Swiss National Stud Farm: Pattern of Social Interaction after a Group Integrations: A Possibility to Keep Stallions At Group (VIDEO)
Christa Lesté-Lasserre: Pasturing Stallions Together is Possible
Eurodressage: The Social Box Offers Stallions Possibility to Have Increased Social Interactions
Zollinger et al: Social Box: Influence of a New Housing System on the Social Interactions of Stallions When Driven in Pairs
Christa Lesté-Lasserre: Humane Housing Options for Stallions
Šandlová, Komárková & Ceacero: Daddy, daddy cool: stallion–foal relationships in a socially-natural herd of Exmoor ponies