Jokainen hevosihminen on omilla toimillaan hevosalan tärkeä viestinviejä. Ajatuksella laadittu somepostaus ja oikein valittu hevoskuva ovat tärkeitä ja vastuullisia valintoja ja hyvää viestintää myös hevosalan ulkopuolelle.
Hevosurheilulajit ja hevosala eivät elä kuplassa; hevoset näkyvät ja kuuluvat myös alan ulkopuolisille ihmisille. Valitettavasti monelle asiaa tuntemattomalle voi hurja klikkiotsikko tai asiattomaksi äitynyt sananvaihto nettipalstoilla olla ainoa kosketus hevosiin ja hevosmaailmaan. Tällaiseen tilanteeseen, oikeanlaisen tiedon jakamisen tarpeeseen ja yhden raviradoilta eläköityvän ruunan kuulumisten kertomiseen syntyi vuonna 2011 myös Maisa Hyttisen hevosaiheinen blogi.
”Näin epäkohtia, joihin halusin vaikuttaa ja kokeilin ensin somessa riitelemistä. Kun totesin ettei siitä ole hyötyä, koin blogin luontevaksi kanavaksi kertoa itselleni tärkeitä asioita oikealla tavalla.”
Tieto leviää somessa
300 blogipostauksen ja yli 500 somepostauksen kokemuksella sekä tänä päivänä myös työkseen viestinnän ammattilaisena Maisa Hyttinen tietää, millainen vaikutus oikeanlaisella viestinnällä on.
”Oma blogini syntyi tarpeesta vaikuttaa asenteisiin. Vaikka tein matkan varrella paljon virheitä ja vastaan tuli hankaliakin tilanteita, koen että ainakin omassa kuplassani sillä on ollut merkitystä – samoin se on kehittänyt minua viestijänä.”
Vaikka hevosbloggaajan yleisö muodostuu pääasiassa hevosihmisistä, myös Hyttinen tietää kokemuksesta, miten laajalle kerran nettiin laitettu materiaali saattaa levitä.
”Paljon on myös sellaista yleisöä, joille hevosmaailman asiat ovat täysin vieraita ja vaikeasti käsitettäviä. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tarkoitus olla ilkeitä tai hankalia, mutta myös heidän vilpittömiin kysymyksiinsä täytyy jaksaa vastata kärsivällisesti.”
Vakiseuraajien ja satunnaiskävijöiden lisäksi Maisa Hyttinen tunnistaa sosiaalisen median kanavissaan yleisökseen erityisesti aloittelevat hevosihmiset.
”Aloittelija ja vasta hevosista innostunut ihminen etsii mielellään ja aktiivisesti tietoa kaikkialta missä sitä on tarjolla. Kokematon ei välttämättä erota hyvää ja huonoa hevosenkäsittelyä esimerkiksi kuvien perusteella. Siksi on tärkeää kertoa mistä kuvissa on kyse.”
Jokainen on vaikuttaja
Jokaisen hevosihmisen ei tarvitse olla somevaikuttaja eikä suosikkibloggaaja, mutta Maisa Hyttinen vastuuttaisi mielellään koko hevosyhteisön viemään eteenpäin oikeanlaista viestiä – niin kuvin kuin sanoin.
”Hevosurheilulajeja kritisoidaan ja eläinten urheilu- ja harrastekäyttöä kyseenalaistetaan maailmalla jo paljon. Meillä täytyy olla harkittuja vastauksia ja hyviä tapoja kertoa oikeita asioita alastamme myös kriittisille yleisöille. Kärsivällisyyttä ei voi korostaa liikaa.”
Hyttinen harmittelee sitä, että hevosalalla myös alan sisäinen puhe on usein tarkoitushakuisen karkeaa, ja omaa asiantuntijuutta ja kokemusta pyritään alleviivaamaan korostetun suoralla puheella.
”Vaikka talliarjessa on haasteensa, viestinnän ei aina tarvitse alleviivata vastoinkäymisiä tai sitä, että tässä lajissa räntää sataa läpi vuoden. Ammattilaisuus ei ole sanavalinnoista kiinni, lempeämmälle puheelle on aina tilaa. Pieniäkään muutoksia ei kannata väheksyä – ilahdun joka kerta, kun Santtu Raitala käyttää sanaa ’heppa’. Se pehmentää kaikkein urheilukeskeisintäkin puheenvuoroa”, Hyttinen muotoilee.
Viime viikolla julkaistussa hevosalan vastuullisuusohjelmassa hyvinvoinnilla on suuri painoarvo – sekä ihmisen että hevosen hyvinvointi ovat arvoja, joille alan tulevaisuutta rakennetaan ja joiden varaan rakentuu myös alan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.
”Voimme aloittaa hevosalan hyvän viestin viemisen siitä, millä tavalla puhumme hevosista ja toisista hevosihmisistä myös keskenämme. Se vaikuttaa omaankin hyvinvointiimme.”
Maisa Hyttisen vinkit hyviin hevoskuviin:
– Hyödynnä hevosenlukutaitoasi myös kuvavalinnoissa: arvioi kuvan hevosta samalla tavoin kuin katsoisit sitä livetilanteessa ja valitse kuva, jossa hevonen on rento ja luottavaisen näköinen
– Vältä kuvia, joissa näkyy selviä pelon tai stressin merkkejä (suu on auki, hevonen luimistelee, silmänvalkuaiset näkyvät)
– Valitse kuvauspaikaksi hevoselle tuttu paikka, vieraassa paikassa jännittynyt hevonen voi olla terävä, mutta näyttää helposti pelokkaalta
– Vaikka lika kuuluu hevostallin arkeen, vältä tilanteita ja taustoja, joissa huomion vievät kurainen piha, repsottavat aidat tai rikkinäiset loimet
– Yritä katsoa kuvia aina kriittisimmän yleisön silmin ja hyödynnä kuvatekstejä kertoaksesi tarkemmin mitä kuvassa tapahtuu. Tarpeen vaatiessa liitä teksti suoraan kuvaan
Lue lisää:
Hevosalan vastuullisuusohjelma
Jutun kuvitus: Maisa Hyttinen